Olemme kohta kolmen vuoden ajan pyrkineet antamaan vastauksia oppilaitosten kasvattajayhteisöjen ammattilaisille, mitä koulunuorisotyö on ja tukemaan arjen ratkaisuja, miten sitä tehdään. Kehittämishankkeen aikana koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on lisääntynyt merkittävästi kaikkialla niin maakuntamme kuin valtakunnankin oppilaitoksissa. Koulujen seinien sisällä tapahtuva nonformaali kasvatustyö on herättänyt myös kansainvälisen kiinnostuksen. Vaikka kysyjiä, kommentteja ja ratkaistavia asioita on runsaasti, keskusteluissa toistuvat jaetut teemat. Onko meillä vastauksia?
Kyllä sinun on puututtava sääntörikkeisiin!
Koulun arkea ryhdittävät säännöt, opetussuunnitelma ja oppivelvollisuus. Vaikka nuorisotyöntekijä haluaisi mielellään olla valvontavastuusta erillään oleva ammattilainen, ei sääntöjen rikkomista voi katsoa läpi sormien. Jos koulun aikuiset eivät vedä yhtä köyttä ja toimi samassa rintamassa, keittää koulunuorisotyöntekijä itselleen myrkkykeitoksen, jossa ei monialaisen yhteistyön sattumia tule vastaan. Nuorisotyöntekijä voi olla se, joka asettuu nuorten rinnalle tarkastelemaan yhteisön toimintamekanismeja ja sääntöjen tarkoituksia sekä vahvistamaan osallisuutta ja kasvamaan yhdessä.
Eikös opettajat hoida oppitunnit?
Nuorisotyö tarttuu hanakasti koulun vapaisiin tilanteisiin, jotka ovat pedagogisesta rakenteesta vapaat. Opetushenkilöstön reviiriä kunnioitetaan. Koulupäivää olisi kuitenkin hyvä katsoa kokonaisuutena, jossa nuori kohtaa erilaisia aikuisia ja olosuhteita, samana nuorena, samoine ajatuksineen ja tunteineen. Yhteistyön rakentaminen formaalin kasvatustyön kanssa voi olla luokan kynnyksen ylittämistä vailla. Yhteistyön aloittaminen vaatii ennakkoluulottoman kehittämisasenteen lisäksi keskusteluja ja sopimista, joissa löydetään yhteinen tavoite, mikä edistää sekä oppimista että kasvamista.
Miun kalenteri on ihan täynnä yksilötapaamisia.
Koulunuorisotyö on nähdäkseni tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin etsivä nuorisotyö työmuodon alkutaipaleellaan. Haetaan sopivia tarttumapintoja, missä toimitaan, kenen kanssa ja millä sisällöllä. Halutaan myös perustella nuorisotyön tarpeellisuus oppilaitosympäristössä. Monin paikoin on päädytty jo rokkasumuun, jossa nuorisotyöntekijän kalenterista ei löydy enää yhtään kiireetöntä kohtaamisaikaa. Koulut ovat nimenomaan toivoneet ammattilaista, joka pystyy kohtaamaan ajanvarauksettomasti ja reagoimaan tarvittaessa ilmiöpohjaisesti.
Miten ehdin meidän jokaiselle kampukselle?
Suurten oppilaitosyksiköiden kohdalla on mietittävä linjaukset, kuinka erittäin rajallinen nuorisotyön ohjauspanos kohdennetaan. Nuoret ovat yksilöinä aktiivisia, he lähestyvät ja pyytävät apua. Kontaktit syntyvät hämmentävän nopeasti, kun ammattilaisella on aikaa kohdata. Mutta yhteisö ei huuda eikä syrjään vetäytyvät pidä itsestään meteliä. Nuorisotyön ammattilainen on vahvimmillaan koko yhteisön, myös koulun tukipalveluammattilaiset, mukaan kutsuvissa toiminnoissa, joissa tehdään yhteisöllisyyttä vahvistavia tekoja.
Kiertelet asiaa kuin eduskuntavaaliehdokas!
Selkeitä ratkaisuja ei siis ole. Jokaisessa koulunuorisotyön mahdollistavassa oppilaitoksessa on käytävä yksikkökohtaiset neuvonpidot työn tavoitteista, sisällöistä ja seurannasta sekä kasvattajayhteisön osaksi nivoutumisesta. On erittäin arvokasta, että nuorisotyön avauksia oppilaitoksissa tehdään ennakkoluulottomasti, rohkeasti kokeillen ja monialaisesti, ohjauksen resurssit kokonaisvaltaisesti hyödyntäen. Ainoastaan nuorilähtöisyydestä olen varma. Ilman osallisuutta ja nuorten tarpeisiin vastaamista nuorisotyö ei ole koulussakaan nuorisotyötä.
Kysymykseen on yksi kirkas vastaus – koulunuorisotyötä tehdään nuorten ehdoilla.
Kiitos yhteistyöstä!
On aika kiittää avoimen rehellisestä yhteistyöstä kaikkia hankkeen aikana kohtaamiani nuoria, ammattilaisia ja huoltajia. Siirryn Itä-Suomen aluehallintovirastoon nuoriso- ja kirjastoalan ylitarkastajaksi 13.3.2023 alkaen, joten nuorisoalan kehittämisyhteistyö jatkuu tiiviinä.
Vastauksia koulunuorisotyöhön on luvassa verkostokokoontumisissa ja -tapahtumissa sekä keväällä Xamkin uudessa julkaisusarjassa ilmestyvässä koulunuorisotyön oppikirjassa. Pysykää Yhessä eteenpäin -hankkeen mukana vielä heinäkuuhun 2023 saakka!
Se on morjens!
Mervi
