Uudet opetussuunnitelmat korostavat opetuksen nivoutumista ympäröivään maailmaan. Nuorisotyö voi tukea kehitystä, jossa oppimista tunnistetaan tapahtuvan yhä enemmän ryhmässä ja opetuksen sisällöt löydetään erilaisissa ympäristöissä, suhteissa ja yhteisöissä. Siirryttäessä eri ympäristöihin nuoret tarvitsevat rinnalla kulkijoita, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta valitulla reitillä. Rinnalla kulkijoina toimivat kasvattajayhteisön lisäksi myös vertaiset. Huumori ja hyväksyvä ilmapiiri ovat Yhessä eteenpäin -hankkeessa kohdattujen nuorten sanoittamia toiveita omalle ryhmälle – ja toimivat nimenomaan paineita ja stressiä purkavasti vaihtuvissa tilanteissa.
Nuorisotyön ammattitaitoa on rakentaa non-formaaleja oppimistilanteita, joihin voi osallistua omana itsenään eikä ohjaaja ole arvioivassa asemassa osallistujiin nähden. Nuorisotyön luomat tilanteet voivat yhtä hyvin kiinnittyä opetusympäristöjen perusarjen vapaisiin ja pedagogisiin tilanteisiin kuin vaihtelua tuoviin tapahtumiin ja retkiin. Vierailut erilaisiin ympäristöihin kohtaamaan uusia ihmisiä tukevat nivelvaiheita oppimisen poluilla sekä siirtymiä harjoittelujaksoille ja työelämään.
Kasvun kontekstissa koulutus ja nuorisotyö eivät näyttäydy erillisinä vaan tavoitteet ovat yhteneväiset. Motivoitumista liikkeelle lähtöön, ryhmään liittymiseen, oppimiseen ja itsetutkiskeluun tuetaan nuorilähtöisen kohtaamisen kautta ja tunnustamalla nuoren yhteisölliset ja identiteetin kehittämiseen liittyvät tarpeet. Koulutuksen ja nuorisotyön risteävillä pinnoilla yhteinen tekijä on nuori.
Nuorilähtöisesti yhdessä tehden
Kun rakennetaan nuorten palveluja, on niitä muotoiltava yhdessä nuorten kanssa. Yhessä eteenpäin -hankkeessa koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä on määritelty nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Tämän yhteisen määrittelytyön tuloksena syntyi juliste, joka kokoaa nuorisotyön tärkeimpiä teemoja koulu- ja oppilaitosympäristössä. Kouluhyvinvoinnin ratkaisut tulee tehdä nuorilähtöisesti erilaisia kysymisen, kuulemisen ja mukaan ottamisen tapoja luovasti kehittäen ja jatkuvasti päivittäen. Miten kysyä niin, että hauraimmin toiveisiinsa uskova uskaltaa niistä kertoa? Miten kuulla kaikkein hiljaisimman ääni? Läsnä oleva, mukaan kutsuva toiminnallisuus ja katseen kääntäminen sinne, missä epävarmat vastaukset vasta odottavat löytäjäänsä ovat nuorisotyön ammattitaitoa.
Julisteeseen liittyy tarra-arkillinen yksilöllisiä hahmoja, joita voidaan liimata oppimisen maisemaan. Julisteen äärellä nuoret haastetaan miettimään, mitä he toivovat nuorisotyöltä eniten. Visuaalinen ilme on toteutettu yksinkertaisella tussitekniikalla, joka kutsuu täydentämään omilla sanoilla ja piirroksilla maisemaa. Julisteen on tarkoitus olla nuorilähtöisesti muokattava ja jäsentää kunkin ympäristön omaa erityistä tapaa toteuttaa nuorisotyötä kouluissa ja oppilaitoksissa.
Yhteisöhenki nuoren polulla
Monet nuorten tarpeet ja toiveet kiinnittyvät pysyviin ihmisyyden syviin kerroksiin: tarve tulla tunnistetuksi, arvostetuksi ja hyväksytyksi vertaisryhmässä omana itsenään ja toive siitä, että on merkityksellinen osa yhteisöä. Näiden ikuisten inhimillisyyden teemojen äärelle johdattavia toiminnan rakenteita synnytetään eri aikoina eri tavoin eivätkä ne koskaan voi olla yksittäisen työntekijän vastuulla vaan on kyse koko yhteisön vuorovaikutuksesta.
Nuoren tulevaisuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan määrittävät monella tavoin hänen yhteisölliset kokemuksensa. Olenko saanut kuulua joukkoon? Olenko voinut tulla osaksi yhteisöä? Onko minut jätetty ulkopuolelle? Onko minut tunnettu omana itsenäni? Nuorisobarometrissä 2022 nuoret kertoivat, mitkä asiat olivat auttaneet heitä selviytymään vaikeista tilanteista ja yksi vastaus toistui useimmin: ystävät. Vaikka vuorovaikutuksen kanavat muuttuvat, vertaissuhteiden elämässä kannatteleva voima laittaa liikkeelle muutoksia sukupolvi toisensa jälkeen.
Samalla tavalla koulu- ja oppilaitosnuorisotyön tulevaisuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan määrittävät kollegiaaliset suhteet ja monialaiset yhteisölliset kokemukset. Kokevatko koulunuorisotyöntekijät kuuluvansa koulun ammatilliseen yhteisöön? Saavatko he muiden nuorisotyöntekijöiden tukea toimiessaan kenties ammattikunnan ainoina edustajina kouluyhteisöissä? Onko rakenteellisten ratkaisujen puitteissa mahdollista toteuttaa nuorisotyöllistä työotetta? Onko koulunuorisotyö jäänyt muun kouluissa tapahtuvan työn ulkokehälle? Tunnetaanko koulunuorisotyö omana itsenään?
Minä ryhmässä – ryhmä minussa
Jokapäiväisestä arjesta tekee merkityksellisen erilaiset yhteydet ja suhteet. Yhessä eteenpäin -hankkeessa kohdatut nuoret pitävät sosiaalisten suhteiden tukemista yhtenä koulu- ja oppilaitosnuorisotyön merkittävimpänä tehtävänä. Myös nuorten elämää kartoittavien barometritutkimusten valossa on huutava tarve työlle, joka auttaa tutustumaan, ystävystymään ja tulemaan osaksi ryhmää ja yhteisöä.
Nuoruudessa ihminen tutustuu omaan tapaansa kokea asioita ja elää elämäänsä osana ryhmää ja yhteisöä. Mitä minä olen ryhmässä? Mitä ryhmä merkitsee minulle? Mihin yhteisöihin olen osallinen? Nuorisotyön erityisyytenä voi nähdä dialogisuuden ja avoimen ilmapiirin, jossa nuoren ymmärtäminen on ensiarvoista, yhteisöllisyys on sekä lähtökohta että tavoite. Nuorisotyö tuo mukanaan opetuksen arkeen ryhmässä toimimiseen liittyvää ymmärrystä, yhteisöllisten tarpeiden tajua ja tukea nuoruuden näkökulmasta.
Yhteisöhenki käsitteenä haastaa näkemään oppimisympäristön ennen kaikkea merkityksellisten suhteiden verkostona, johon jokainen tuo oman ainutlaatuisen panoksensa ja syntyy yksilöitä vahvempi kokonaisuus. Nuoren arjen yhteisöt tuottavat merkityksiä ja tunnesisältöjä hänen maailmassa olemisensa eri ulottuvuuksille. Oppilaitos- ja koulunuorisotyössä yhteisöhenki voi nousta työtä määrittäväksi käsitteeksi, jonka kautta korostuvat yhteisölliset toimintatavat sekä työkenttä suhteessa muihin hyvinvointityötä koulussa toteuttaviin ammattilaisiin.
Nuoruus kasvun ja oppimisen maisemassa
Nuoruus haastaa koulujen ja oppilaitosten pedagogisia rakenteita monella tavalla eikä erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen ole helppoa. Tukevatko nykyiset rakenteet tarpeeksi nuoruuden kehitystehtäviä? Mahtuuko nuoruus kouluun?
Jos nuori saa pedagogisessa viite
kehyksessä kokeilla, keksiä, epäonnistua, yrittää uudestaan, sählätä porukassa, opetella yhteistyötä ja kommunikointia nuoruuden sisäisiä yllykkeitä huomioivalla tavalla, hänen ei tarvitse etsiä motivaatiota tulla kouluun pelkästään suoritusten ja tavoitteiden kautta. Sen sijaan nuori haluaa tulla ja laittaa itsensä likoon, koska koulu on muuttuvassa maailmassa turvallinen paikka, jossa on tilaa tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin ja ympäristöihin sekä omaan kehittyvään persoonallisuuteen.
Murros lapsesta aikuiseksi ei tapahdu suoraviivaisesti vaan omaa identiteettiä eri tavoin etsien ja löytäen. Nuoruus elämänvaiheena on itsessään arvokas, ei vain välivaihe matkalla aikuisuuteen. Nuoruus on yksilön ja ryhmien kokemusten lisäksi yhteisöjä ja yhteiskuntaa haastava voima eikä sitä saisi jättää yhteisöjen kehittämisen ulkopuolelle. Nuorten, instituutioiden ja vallitsevien rakenteiden välinen dialogi on muutoksen voima, jonka tukemisen tulisi olla nuorisotyön keskeinen tehtävä.
Tämä blogiteksti toimii myös avaavana dokumenttina Yhessä eteenpäin -hankkeen loppujulkaisuna syntyneelle julisteelle, jonka äärellä opiskelijoiden kanssa voidaan pohtia koulunuorisotyön merkityksiä.
Nuorisotyö_on_läsnä_juliste_tulostettava_pieni.
Juliste on saatavana myös ThingLink versiona .
Helinä Juurinen, TKI-asiantuntija, Juvenia
Antti Väisänen, TKI-asiantuntija, Juvenia
Lähteet
Hoikkala, T. & Kuivakangas, J. (toim.) 2017. Kenen nuorisotyö? Yhteisöpedagogiikan kentät ja mahdollisuudet. Artikkeli: Cederlöf, P. Eetos, ihminen ja etiikka – näkökulmia nuorisotyöstä ja nuorisotyölle.
Kivijärvi, A. (toim). 2023. Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto, Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely 2006–2021. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ ktk1/summary_trendi?alue_0=600836&mittarit_0=199594&mittarit_1=199900&mittarit_2=199256&sukupuoli_0=143993
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry. Amisbarometri 2022. 2022. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://sakkiry.fi/wp-content/uploads/2022/05/amisbarometri2022.pdf
Suomen Lukiolaisten Liitto. Lukiolaisbarometri 2022. 2022. WWW-dokumentti. Saatavissa: www.lukiolaisbarometri.fi
Suomen Punainen Risti. Yksinäisyysbarometri 2023. Tutkimusraportti. 2023. Taloustutkimus Oy. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.punainenristi.fi/globalassets/13.-uutiset/2023/yksinaisyys-koskettaa-yha-useampaa-suomessa/spr_yksinaisyysbarometri_2023_raportti.pdf