Haluatko tietää, miten järjestät työterveyshuollon yritykseesi? Miten parhaiten voit hyödyntää työterveyshuoltoa? Miten kehität yhteistyötä työterveyshuoltosi kanssa?
Yrityksen täytyy järjestää työterveyshuolto, jos sillä on yksikin työntekijä – osa-aikainenkin. Työterveysyhteistyö käynnistyy, kun yritys on kilpailutuksen jälkeen valinnut työterveyshuoltonsa järjestäjän. Oman alueesi työterveyshuollot on listattu työterveydeksi.fi-sivustolle.
Työterveyshuolto voi yrityksen ja sen työntekijöiden kanssa yhteistyössä tehdä monenlaista työhyvinvoinnin hyväksi. Listasin yhteistyön neljä konkreettista hyötyä.
1. Työterveyshuollolla ehkäistään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia.
Työpaikkaselvityksellä kartoitetaan työn vaarojen ja kuormitustekijöiden vaikutusta terveyteen. Samalla saadaan selville työprosessit ja työpaikan toimintatavat niin fyysisesti kuin henkisesti. Tässä voidaan hyödyntää erilaisia kyselyitä ennen työpaikkaselvitystä. Työtä myös seurataan työpaikkakäynnillä.
Työpaikalla tapahtuvat työhön liittyvät muutokset, esim. uudet työkoneet, työprosessit, henkilövaihdokset, tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon. Sen pohjalta tehdään tarvittaessa uusi työpaikkaselvitys ja päivitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Yleensä työpaikkaselvitykset tehdään 3 – 5 vuoden välein.
2. Työterveyshuollolla edistetään työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Yrityksen oma riskinarviointi ja siihen liittyvä suunnitelma ovat avuksi työterveyshuollolle, kun se arvioi työn terveydellistä merkitystä. Tapaturma- ja läheltä piti -tilastot antavat myös lisätietoa työturvallisuudesta. Tässä myös arvioidaan työpaikan ensiapuvalmiuden ja tarvikkeiden tarpeet. Työterveyshuolto voi avustaa yritystä riskinarvioinnin tekemisessä työpaikalla.
Työpaikkaselvityksen jälkeen yritys saa työpaikkaselvitysraportin, jossa on toimenpide-ehdotukset työn terveellisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi.
3. Työterveyshuollolla edistetään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa.
Säännöllisissä terveystarkastuksissa seurataan jokaisen työntekijän työkykyä.
Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat esim. melu, kemikaalit, yötyö. Tällaisissa työoloissa työskenteleville tarkastukset ovat pakollisia, ja työnantajan tulee seurata niitä.
Nuorella työntekijällä on totuttelemista työelämään, kun taas iäkkään työntekijän työkyky alkaa herkemmin heiketä. Näissä työkyvyn puheeksiottotilanteissa ja muussa työkyvyn seurannassa selvät pelisäännöt helpottavat yhteydenottoa oman yrityksen työterveyshoitotiimiin.
Jokaisella työntekijällä on oikeus päästä työkykytarkastukseen, jos hänestä siltä tuntuu. Toisaalta työkykyyn liittyvään terveystarkastukseen voi ohjata sekä esimies että työterveyshuolto. Tähän kuuluu myös yrittäjän työterveydestä huolehtiminen ja tukeminen. Psykososiaalisia tekijöitä selvitetään työpaikkaselvityksen lisäksi terveystarkastuksissa.
4. Työterveyshuolto edistää työyhteisön toimintaa.
Kukapa ei haluaisi olla mukavassa työporukassa? Lue aiheesta lisää https://www.ttl.fi/blogi/haluun-olla-mukavassa-tyoporukassa/
Työyhteisön toimivuutta selvitetään yrityksen omilla työhyvinvointikyselyillä, mutta yleensä myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteydessä. Työyhteisöjen ongelmatilanteissa työterveyshuolto voi avustaa. Tällöin on tärkeää sopia työyhteisön yhteisistä pelisäännöistä. Työyhteisöjen toimivuutta voidaan edistää myös sopivalla tietojen annolla, neuvonnalla ja ohjauksella, erityisesti työn muutostilanteissa.
Hyvässä työterveysyhteistyössä hyödynnetään yhteistoimintalain mukaisesti työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä.
Tule kuuntelemaan, miten voit edistää yrityksesi menestystä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Tilaisuus pidetään tiistaina 4.6.2019 kello 8 – 10 XLabin tiloissa (Kirkkokatu 20, Kotka).
Kahvit juomme kello 8 – 8.30, ja alustukseni on kello 8.30 – 9. Sen pohjalta jatkamme keskustelulla ja työpajalla kello 9 – 10. Saat myös halutessasi ohjausta oman työhyvinvointisuunnitelman tekemiseen kello 10 – 12.
Teksti ja yläkuva: Kristina Ruuskanen, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija
Muut kuvat: Iisakki Härmä
