Usein kuullaan sanottavan, että Nuorissa on tulevaisuus ja nuoret rakentavat huomisen. Nuoret ovat se muutosvoima, jota maailma tarvitsee. Näihin sanoihin pohjautuvat ajatukseni siitä, miten jokaisella nuorella on käytössään ikään kuin suuri määrä avaimia. Niitä on erilaisia ja ne soveltuvat käyttöön eri tavoin. Avaimet kuvastavat nuorella olevia mahdollisuuksia. Jokaisella nuorella niitä on paljon – maailma on avoinna.
Nuoruus on kuitenkin kehitysvaiheiden siivittämää epävarmaa aikaa, jossa nuorella ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia avainten käyttöön. Niiden käyttöä vaikeuttavat nuoren yksilölliset haasteet, tietämättömyys asioista, vastuun tuoma paine tai muut asiat. Nuori ei välttämättä pärjää avaintensa käytössä yksin, vaan he tarvitsevat auttavaa, tukea ja suuntaa antavaa aikuista. Aikuinen auttaa nuorta löytämään ne ovet, joihin avaimia voidaan käyttää.
Maaliskuisena torstaina Mikkelin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Mikkelin kampuksen auditorioon kerääntyi kymmenittäin ihmisiä, joilla jokaisella oli kokemuksensa nuorten ohjaamisesta avainten käytössä. He olivat eri useilta eri työpaikoilta, toimialoilta ja eri tavoin koulutettuja ammattilaisia.
Seminaarin verkko-osallistumisen mahdollisuus keräsi myös linjoille osallistujia. Vaikka osallistujien taustat olivat erilaisia, oli jokaisella sama intressi; halu tukea työllään nuoren kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Tämän asian totesi puheessaan myös osaamiskeskus Nuoskan projektipäällikkö Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela. Kuuntelevat korvat olivat paikalla, kun asiantuntija asiantuntijan perään astelei yleisön eteen ja antamaan omanlaista näkökulmaa ja tietoa nuoren oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Seminaari keskittyi oppilaitostyöhön, joka on yksi nuoren tärkeimmistä arjen ympäristöistä. Niin alakoulu, yläkoulu kuin toisella asteella opiskelu kulkee nuoruuden rinnalla, ja linkittyy myös jokaiseen muuhun nuoren elämän osa-alueeseen. Hännikäinen-Uutela jakaa kuulijoille viisaita sanoja siitä, miten nykymaailmassa on yhä tärkeämpää viedä nuorisotyötä koulujen sisälle, eikä ulkoistaa sitä pelkästään nuoren vapaa-ajalle.
Maailma muuttuu, ja nuorisotyön täytyy muuttua vastaamaan sen nykyisiä tarpeita. Digitaalisuus lukitsee nuoret koteihinsa, mutta koulu pakottaa olemaan läsnä. Nuorisotyön täytyy olla siellä missä nuorikin on. Koulunuorisotyö koskettaa jokaista oppilaitoksen työntekijää omalla tavallaan, ollen monialaista tiimityötä, jossa puhalletaan yhteen hiileen nuoren rinnalla.
Seminaarin jatkuessa perjantaipäivänä osallistujilla oli mainio tilaisuus osallistua työpajoihin, joiden aiheet pyörivät muun muassa ehkäisevän päihdetyön, välituntityön ja erilaisten hankkeiden ympärillä. Itse sain kunnian opiskelijana olla osana työpajaa, joka keskittyi Mieli ry:n KAMU-tuntikokonaisuuteen. Työpajan pitäjänä toimi taitava ammattilainen Marja Snellman-Aittola. KAMU-tuntikokonaisuus on hyvinvointityön väline, jota voidaan käyttää monialaisesti niin oppilaitoksissa kuin muissakin nuorisoalan työkentissä. KAMU -tuntien avulla nuoret saavat työkaluja vertaisensa tukemiseen, mutta myös tietoa siitä, miten omasta hyvinvoinnista voi pitää huolta ja missä tilanteissa aikuisen puoleen täytyy kääntyä. Nuorten palautteet tuntikokonaisuudesta korostivat erityisesti nuorten halua oppia tietoa ja taitoja tilanteisiin, joissa aikuisen apuun täytyy turvautua.
Työpajan aikana tuli vahvasti ilmi miten myös omassa nuoruudessa on painittu aivan samojen asioiden kanssa. Kun kaveri voi huonosti, aiheuttaa se huolta ja kysymyksiä. Työpajan loppuessa jokainen oli samaa mieltä yhdestä asiasta: tämä on tärkeä kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää oppilaitoksien lisäksi esimerkiksi vapaa-ajan nuorisotyössä tai lastensuojelussa. Tuntikokonaisuuden hienous onkin siinä, että sitä voidaan soveltaa jokaisen tilanteen ja nuoren tarpeiden mukaan.
Perjantaina puolen päivän aikaan osallistujat palaavat tutuille auditorion penkeille. Ikkunoista näkyvä hento lumisade tuo myös sisälle lopputalven tunnelmaa. Istuessani penkillä ymmärrän, kuinka jokainen paikalla oleva on tärkeä auttava käsi nuorelle. He ovat seminaarin avulla valmiita kehittämään itseään ja oppimaan uutta, jotta voivat yhä paremmin olla mukana nuorten matkassa. Heidän vuoksensa nuoret löytävät ovia, joista mahdollisuudet avautuvat.
Nella Torniainen
kolmannen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija, Xamk
Yläkuvassa auditorionäkymä Uusi koulu XII -seminaarin päätöspaneelin aikana.
Osaamiskeskus Nuoska oli mukana Uusi koulu -seminaarin toteutuksessa. Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.