Englanninkielinen sairaanhoitajatutkinto, Nursing, osoittautui Sini Hämäläiselle maailmaa avartavaksi päätökseksi. Sairaanhoitajakoulutus ei ollut hänen ensimmäinen valintansa alun perin, mutta opiskelun ja työuran kautta Hämäläinen on huomannut alan laajan kirjon sekä mahdollisuudet.
Sini Hämäläinen valmistui englanninkielisestä sairaanhoitajakoulutuksesta Mikkelistä vuonna 2006. Hän teki sairaanhoitajan töitä muutamia vuosia ja päätti hakea Mamkin ylempään amk-tutkintoon kliiniseksi asiantuntijaksi, josta hän valmistui vuonna 2013. Nyt hän toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannan kampuksella hoitoalan lehtorina ja jakaa Mamkista saamiaan hoitoalan oppeja eteenpäin. Hämäläinen opiskeli ammatillisen opettajan pätevyyden ja toimii tutor-opettajana englanninkielisissä Nursing ja Paramedic Nursing -koulutuksissa. Sivutoimisesti hän toimii asiantuntijatehtävissä kliinisen hoitotyön piirissä ja Klias Ry:n puheenjohtajana vuodesta 2018.
OPETTAJAT TUKIVAT JA HAASTOIVAT
Ylempään amk-tutkintoon hakeminen oli Hämäläisen mukaan suhteellisen helppoa. Yamk-tutkinto antoi Hämäläiselle laajemman kuvan siitä, mitä hoitoalalla ja terveydenhuollossa tapahtuu; mihin pystyy omalla tekemisellään vaikuttamaan.
Hämäläinen koki, että opettajat tukivat, mutta myös haastoivat opiskelijoita. ”Opettajat rohkaisivat haastamaan itseään ja omaa osaamisen tasoa. Tämä taas motivoi yltämään korkeammalle ja katsomaan, minne asti omat panokset riittävät”, Hämäläinen toteaa. Xamkin opettajien tapa haastaa ja olla läsnä on auttanut Hämäläistä hänen nykyisessä työssään. Hän kertoo myös itse huomioivansa opiskelijat yksilöinä ja kannustaa heitä tarttumaan mahdollisuuksiin, mitä oppilaitos tarjoaa.
Sairaanhoitoa harjoitetaan kaikkialla maailmassa niin eri tavoin, että oppimista kyllä riittää.
KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISET MAHDOLLISUUDET
Päätöstään lähteä sairaanhoitajaksi Hämäläinen ei ole katunut hetkeäkään. Parhaita juttuja englanninkielisessä sairaanhoitajankoulutuksessa oli Hämäläisen mukaan monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Opiskelijoita kannustettiin lähtemään vaihtoon ja vaihtomahdollisuudet olivatkin mitä mainioimmat. ”Pystyi lähtemään periaatteessa minne päin maailmaa tahansa. En ennen opintoja tiennyt, mitä kaikkea sairaanhoitajana pystyykään tekemään ja nyt itse hoitotyön lehtorina valaisen muita samasta asiasta.”
Hämäläinen oli yhteensä kolme kertaa ulkomailla ja hän sanoo muistelevansa jokaista reissua lämmöllä. Vaihto-opiskelu Islannissa, intensiivikurssi Tanskassa ja viikon mittainen opintoreissu Portugalissa olivat kaikki Hämäläisen mukaan mielettömiä kokemuksia.
Opiskelu ja työskentely erilaisten kulttuurien kanssa on ohjannut paljon Hämäläisen elämää ja ammatillista osaamista. Opintojen kansainvälisyys antoi näkemystä niin sairaanhoidosta kuin maailmasta yleisestikin. Ylempää amk-tutkintoa suorittaessaan Hämäläinen koki, että moniammatillinen ryhmä ja jaetut kokemukset olivat erityisen suuressa roolissa. Ajatuksia ja tapoja tuli peilattua aivan toisenlaisten ajatusmaailmojen kanssa. Samasta asiasta puhuttiin monesta eri näkökulmasta, mikä Hämäläisen mielestä vain rikastutti oppimiskokemusta.
Hämäläinen kertoo mm. havahtumisesta ajatukseen, että vaikka meillä on maailman paras sairaanhoito Suomessa, on systeemi ikuisen kehityksen alaisena.
Meilläkin on paljon opittavaa muista kulttuureista. Lähipiiri ja omaisten hoitaminen eivät ole vielä itsestäänselvyys Suomessa, kuten esimerkiksi Afrikassa on — mikään järjestelmä ei ole käytännössä maailman paras vaan aina on opittavaa puolin ja toisin.
”TÖITÄ KYLLÄ LÖYTYY”
Sairaanhoitajan tutkinto antaa avaimet monenlaiseen työhön. Hämäläinen kertoo tehneensä töitä hyvinkin erilaisissa ympäristöissä. Hän on työskennellyt sairaalassa erikoissairaanhoidossa mm. kirurgian ja sisätautien yksiköissä ja perusterveydenhuollossa, hoivakodeissa ja päivystyksessä. Töitä on löytynyt niin Jyväskylästä, Tampereelta kuin Ahvenanmaaltakin. ”Ja varmasti löytyy oman alan töitä, minne ikinä sitä sitten päättääkään lähteä”, Hämäläinen toteaa.
Tärkeimpänä taitona ammattikorkeakoulusta Hämäläinen nostaa rohkeuden tehdä asioita. ”Vaikkei tuntuisi omalta jutulta alussa, niin se voi kääntyä päälaelleen. Oma kokemukseni oli, että jälkimmäisen tutkinnon jälkeen arvostus omaa osaamistaan kohtaan kasvoi ja varmistui.” Hämäläisen mukaan omaa osaamista täytyy tunnistaa ja tunnustaa. Suomalaisille osaajille se ei ole aina helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää. Hämäläinen toteaa, että tulevaisuuden työmarkkinoilla omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen on valttia.
TERVEISET OPISKELIJOILLE
Tämän hetken opiskelijoita Hämäläinen neuvoo kiinnittämään huomiota aikatauluttamiseen. ”Kun on tiettyjä deadlineja, ne on siellä syystä. Nyt opettajana sen vasta ymmärtää”, Hämäläinen pohtii ääneen. Opiskelulle voi ja kannattaa varata aikaa. Opiskelijan kannattaa itse miettiä, mitä opinnoilta tavoittelee. Riittääkö hyväksyntämerkintä opintojaksosta vai tavoitteleeko korkeaa arvosanaa. Jokainen määrittää tämän Hämäläisen mukaan itse, mutta omia rajoja kannattaa aina hieman testata. Uramahdollisuudet hoitoalalla ovat moninaiset ja ajatus urakehityksestä kannattaa pitää opintojen ajan korvan takana.
Hämäläinen kannustaa uusia ja nykyisiä opiskelijoita lähtemään kansainvälisiin projekteihin.
Menee niin sanotusti tuulta päin, vaikkei aina olisi käsitystä, että miten tää homma meneekään. Kyllä ne asiat aina järjestyvät. Lisäksi nykypäivän työmarkkinoilla on hyötyä projektityöskentelemisestä sekä laajasta verkostosta. Näitä molempia saa sairaanhoitajan tutkinnosta.
Lue seuraava alumnitarina täältä.
Teksti: Matleena Ahoranta