Viime vuosien aikana koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on osoittanut tarpeellisuutensa valtakunnallisesti. Monessa kunnassa työmuotoa toteutetaan hanke- ja projektirahoituksin. Vantaalla hankkeilla alkanut oppilaitosnuorisotyö ammattiopisto Variassa vakiinnutettiin vuoden 2022 alusta ja nyt vuoden 2023 alusta vakiinnutettiin koulunuorisotyö kuudella yläkoululla ja kuudella alakoululla. Tässä tekstissä avataan ja pohditaan niitä tekijöitä, jotka mahdollistivat näin laajan vakiinnuttamisen.
Mistä kaikki sai alkunsa – vantaalaisen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön historia pähkinänkuoressa
Keväällä 2018 ammattiopisto Variassa pohdittiin keinoja, joilla vaikuttaa nuorten korkeisiin opintojen keskeyttämislukuihin. Yhdeksi ratkaisuksi ehdotettiin nuorisotyön tuomista oppilaitoksiin, ja toukokuussa 2018 oppilaitosnuorisotyö polkaistiin käyntiin yhdessä Varian neljästä toimipisteessä kolmen täyspäiväisen oppilaitosnuorisotyöntekijän voimin omarahoituksella. Työ painottui niille aloille, joissa keskeyttämisluvut olivat erityisen korkeat.
Samana vuonna Vantaalla luotiin Myönteisen erityiskohtelun toimenpideohjelma (MEK). Lyhykäisyydessään MEK on kaupungin strateginen ohjelma alueellisten hyvinvointierojen kaventamiseksi. Toimenpideohjelman yhtenä keinona oli koulu- ja oppilaitosnuorisotyö. Näin saatiin palkattua kuusi yläkoulunuorisotyöntekijää kouluille MEK-ohjelman kohteena oleville kaupunginosille, sekä kaksi oppilaitosnuorisotyöntekijää lisää ammattioppilaitos Varian toiseen toimipisteeseen.
MEK-ohjelman koulu- ja oppilaitosnuorisotyön tavoitteina oli muun muassa keskeyttämis- ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja heidän kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa tukeminen monialaisesti, koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisyyden vahvistaminen, koulutusasteiden välisten nivelvaiheiden sujuvoittaminen sekä nuorisotyön, koulujen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen. Keväällä 2021 MEK-ohjelmaan lisättiin alakoulunuorisotyö.
Vantaan alakouluissa tarvittiin enemmän kiusaamista ennalta ehkäisevää työtä ja alakoulunuorisotyö otettiin käyttöön yhtenä työmuotona. MEK-toimenpideohjelmasta löytyi rahoitusta alakoulunuorisotyön toteuttamiselle, ja pian saatiinkin palkattua kaksi alakoulunuorisotyöntekijää neljälle alakoululle. Syksyllä 2022 palkattiin vielä yksi alakoulunuorisotyöntekijä lisää työskentelemään kahdelle koululle.
MEK-ohjelman lisäksi ammattiopisto Variassa oli vuosina 2019–2021 ESR-rahoitteinen Keskeyttämisestä kohtaamiseen -hanke, jonka tavoitteena oli vähentää perustutkintokoulutuksessa olevien nuorten keskeyttämistä tukemalla nuorten hyvinvointia ja opiskelua. Oppilaitosnuorisotyö oli hankkeessa yhtenä toimenpiteenä. Oppilaitosnuorisotyön tavoitteet olivat samat kuin MEK-ohjelmassa, ja painotus oli erityisesti alle 20-vuotiaiden perustutkinto-opiskelijoiden keskeyttämislukujen vähentämisessä.
Yhteistyöllä on merkitystä
Yksi vakinaistamista edistävä tekijä on ollut nuorisopalveluiden välinen yhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen johdon kanssa. Yhteistyön avulla on määritelty työn tavoitteita sekä pohdittu työhön liittyviä tarpeita ja kehitetty ratkaisuja.
Nuorisopalveluiden, perusopetuksen sekä toisen asteen väliseen yhteistyöhön on muodostettu ohjausryhmiä, joissa on edustajia niin johtajista, päälliköistä, esihenkilöistä sekä oppilaishuollon esihenkilöistä. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä kehitetään tietoisesti ja jatkuvasti ohjausryhmissä esimerkiksi tunnuslukuja seuraamalla, työn paradigmaa tarkastelemalla, toimintojen yhtenäistämällä sekä tehtävänkuvaa selkeyttämällä. Ohjausryhmien avulla on pystytty sanoittamaan nuorisotyön merkityksellisyyttä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä yhteisesti ajamaan vakinaistamisen prosessia.
Vantaan nuorisopalveluilla ja perusopetuksella on pitkä yhteistyön historia, ja siitä voi lukea parin vuoden takaisesta blogitekstistä Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden ja perusopetuksen yhteistyö.
Työtä, tuuria ja tuloksia
Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön vakinaistamisen eteen on tehty paljon töitä. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön ollessa hankkeistettuna työtä kehitettiin ja sanoitettiin paljon. Ajanjaksolle osui koronapandemia, joka vaati työn sovittamisen poikkeusaikaan sopivaksi, mikä puolestaan edisti työn uudenlaisten mahdollisuuksien toteuttamisen, kuten digitaalisen koulu- ja oppilaitosnuorisotyön.
Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön ollessa osana kaupungin ja ammattikoulu Varian isompia hanke- ja toimenpideohjelmakokonaisuuksia se mahdollisti laajemman työn tulosten näkyväksi tekemisen, koska tuloksia esiteltiin suoraan päättäjille. Tämän lisäksi näkyvyyttä edistettiin viestimällä työmuodoista niin kaupungin sisällä kuin sen ulkopuolelle. Vantaan kaupungin mukana olo koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskus Nuoskassa mahdollisti työn hyvien toimintamallien levittämisen ja niiden huomioimisen valtakunnallisessa koulu- ja oppilaitosnuorisotyön kehittämistyössä.
Vakinaistamisen myötä nousee väistämättä kysymys työmuodon rahoittamisesta. Vantaalla oppilaitosnuorisotyötä rahoittaa osittain ammattiopisto Varia sekä nuorisopalvelut. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman toisen asteen johdon kanssa tehtävää yhteistyötä. Vakansseja on perustettu Vantaan nuorisopalveluissa, ja niitä on voitu perustaa muiden palvelualueiden antamien rahoituksien turvin. Hankkeiden aikana oppilaitosnuorisotyöntekijöitä oli yhdeksän sekä yksi esihenkilö ja vakinaistamisen myötä oppilaitosnuorisotyöntekijöitä on kahdeksan ja yksi esihenkilö. Peruskoulunuorisotyötä rahoitetaan yhä MEK-toimenpiderahoista. Työntekijämäärä on pysynyt samana. Peruskoulunuorisotyön merkitys koulujen arjessa on nähty perusopetuksen puolelta välttämättömäksi, joten työmuodon jatkumisen sekä rahoituksen kannalta on tehty suuria päätöksiä. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyöntekijät toimivat osana Vantaan kaupungin nuorisopalveluita, mikä varmistaa sen, että koulu- ja oppilaitosnuorisotyö säilyttää nuorisotyön viitekehyksensä ja mahdollistaa nuorten kiinnittämisen nuorisopalveluiden toimintoihin.
Vantaan vinkit vakinaistamiseen
- Luokaa organisaatiorajoja ylittävä yhteistyön rakenne, jossa on vahva johdon osallistuminen. Nuorten hyvinvointi ja sen edistäminen on kunnan yhteinen asia, jossa toimialojen yhteistyön merkitys on suuri.
- Panostakaa työn tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden määrittelyyn yhteistyössä opetuksen ja oppilashuollon toimijoiden kanssa. Tämä mahdollistaa sen, että nuorisotyö omaksutaan helpommin osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea, ja se edistää yhteistyötä ammattilaisten välillä. Selkeät tavoitteet ja toimenpiteet auttavat nuorisotyöntekijöitä keskittymään työn toteutukseen.
- Työn sanoittaminen ja arviointi kannattaa tehdä systemaattisesti yhdessä koulujen ja oppilaitosten toimijoiden kanssa. Työmuodon ja yhteistyön kehittämiselle kannattaa varata aikaa ja toteuttaa sitä suunnitelmallisesti. Huolellinen sanoittaminen ja arviointi luo tarvittavan pohjan työn tulosten esittämiselle, mikä voi puolestaan johtaa tekoihin vakinaistamisen edistämiseksi.
- Nuorisotyön sanoittaminen voi viedä aikaa, mutta siihen kannattaa panostaa. Kiinnittäkää huomiota, miten viestitte nuorisotyöstä kouluissa ja oppilaitoksissa, kaupungin sisällä, verkostoille sekä ulkopuolelle. Levittäkää rohkeasti nuorisotyön merkityksellisyyttä eri kanavissa.
- Tie vakinaistamiseen on pitkä prosessi. Antakaa sille aikaa, ottakaa mukaan oikeat henkilöt sekä luokaa yhteinen suunnitelma vakinaistamisen edistämiseksi. Vakinaistamiseen liittyvä työmäärä ei voi kasautua yhdelle henkilölle tai pelkästään koulu- ja oppilaitosnuorisotyöntekijöille.
Maija Mahon
Projektikoordinaattori
Vantaan kaupungin nuoriso- ja yhteisöpalvelut / koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskus Nuoska
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Vantaan kaupunki on yksi Nuoskan osatoteuttajista.