OHJAUS TULEVAISUUDEN TYÖHÖN -BLOGI 6/2020

 

Työelämän toimintatavat voivat muuttua nopeasti toimintaympäristön muuttuessa. Tämän poikkeustilanne on konkreettisesti meille osoittanut. Entiset tavat toimia eivät enää päde tai riitä. Tulevaisuusorientoitunut uraohjaus haastaa myös ikivanhan mentoroinnin löytämään osaamisen jatkuvaan kehittämiseen yhä osuvampia ja ketterämpiä toteutusmuotoja, joita mallintaan Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (OTT) Centria-ammattikorkeakoulun osahankkeessa

Centria-ammattikorkeakoulu on vuodesta 2004 lähtien tutkinut ja kehittänyt erilaisissa hankkeissa mentorointia digitaalissa oppimis- ja toimintaympäristöissä. Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämässä ESR-hankkeessa KAMK, Centria ja Xamk kehittivät e-mentorointia ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnoilla (2015–2017), ja Centria jatkoi digimentoroinnin kehittämistyötä eAMK-hankkeessa 2017–2020. Näissä hankkeissa kehitettiin eRyhmämentorointi -toimintamallia sekä digimentoroinnin laatukriteereitä. Tulevaisuuden mentorointitutkimuksen yhtenä suuntaviivana on nimenomaan yhteisöllisten mentorointimuotojen kehittäminen uuden sukupolven mentorointitarpeisiin. Seuraava askel mentorointimuotojen kehittämisessä Centriassa otetaan Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa, jossa kehitetään pikamentorointia lukuvuoden 2020–2021 aikana.

Mentorointi osaksi opiskelijan ohjauspolkua

Centria-ammattikorkeakoulun uudistuvassa ohjaussuunnitelmassa mentorointi pyritään nivomaan opiskelijan ohjauspolkuun. Mentoroinnilla ymmärretään työelämäläheisiä ohjaus- ja oppimismenetelmiä, joiden tavoitteena on asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen substanssi- ja metataidoissa sekä verkostoituminen. Mentorointia voidaan toteuttaa opintojen eri vaiheissa eri muodoissa (mm. vertais-, ryhmä- ja pikamentorointina) ja monialaisesti (mm. eri koulutusalojen kesken). Mentoreina voivat toimia vertaiset opiskelijat, YAMK-opiskelijat sekä alumnit ja työelämän edustajat. Yhteisöllisiä mentorointimuotoja kehittämällä tuetaan opiskelijoiden ja työelämän kohtauttamista. Mentoroinnissa hyödynnetään ajanmukaisia mentorointiprosessin vaikuttavuutta ja saavutettavuutta tukevia digivälineitä. Mentoroinnin toteuttamisessa vastuu on koulutusohjelmilla.

Perustutkinto-opiskelijoiden uraohjausta opintojen keskivaiheessa ja opintojen lopussa tuetaan luomalla Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa digitaalinen pikamentorointimalli korkeakoulun ja työelämän yhdyspinnalle sekä tutustutetaan osallistujat uudenlaiseen, jatkuvaa oppimista ja verkostoitumista tukevaan mentoroinnin toimintatapaan. Pilotissa hyödynnetään mentorointisovellusta, minkä avulla kartutetaan myös osallistujien digitaitoja. Kiinnostuksen kohteena on pilotoitavan pikamentorointimallin toimivuus; miten sen koetaan tukevan työelämäosaamisen kehittymistä, mitä se edellyttää toimijoilta ja minkälaista tukea tarvitaan sen onnistuvaan hyödyntämiseen.

Miksi pikamentorointia?

Oman mentoriverkoston luominen pikamentoroinnin hengessä osaamisen vaihtoon yleistyy työelämässä (Ericson 2014; Leppisaari 2020a). Kykyä aktiivisesti etsiä ja hyödyntää mentorointia ja valmennusta osaamisen kehittämisessä pidetään jopa yhtenä tulevaisuuden työelämätaitona (Leppisaari 2020b). Pikamentorointi-konseptin taustalla ovat kokemukset siitä, että yksi – lyhytkin – keskustelu voi olla uraohjauksellisesti merkittävä oppimis- ja oivaltamishetki. Edelleen, pikamentorointi pohjautuu siihen ymmärrykseen, että yksi mentori ei voi vastata kaikkiin opiskelijan tai työntekijän osaamistarpeisiin vaan viisaus asuu pikemmin verkostoissa, joissa erilaiset osaajat voivat jakaa erityisosaamisiaan. Pikamentoroinnissa henkilöllä on mahdollisuus hyödyntää yhden tai useamman asiantuntijan osaamista tarpeensa mukaisesti ja nopeasti (eAMK-digimentoroinnin laatukriteerit s.a.). Mentorointitutkimusten pohjalta pikamentorointi voidaan ymmärtää sarjana lyhyitä, fokusoituneita keskusteluja tietyistä kysymyksistä (A Mentor´s Guide to Speed Mentoring s.a.). Se voidaan määritellä tiettynä ajanjaksona toteutettavana digikontaktien ketjuna opiskelijan ja työelämän kohtauttamisessa. Tätä varten mentorit sanoittavat omaa osaamistaan ja aktorit osaamisensa kehittämiskohteet. Osaamisprofiilit luodaan esimerkiksi mentorisovellukseen, ja aktori ottaa yhteyttä eri mentoreihin tarpeidensa pohjalta. Tässä yhteydessä voidaan Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen kiinnostuksen kohteiden mukaisesti tarkastella myös pikamentoroinnin soveltuvuutta opiskelijoiden toimijuuden tukemiseen. Osaamisprofiilien luominen nivoutuu mielekkäällä tavalla ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmalliseen uudistamistyöhön, jossa yksi keskeinen ulottuvuus on luoda edellytyksiä geneeristen taitojen kehittymistä tukeville pedagogisille ratkaisuille. Samoin se liittyy jatkuvan oppimisen maisemaan, jossa ammattikorkeakoulujen on syytä huomioida myös työelämän toimijoiden geneeristen taitojen kehittämistarpeet. Digitaalisen mentoroinnin on aikaisempien tutkimustemme mukaan koettu tehokkaasti tukevan yleisten työelämätaitojen tunnistamista ja kehittämistä (Leppisaari 2019b).

Pikamentoroinnin digitaalinen tulevaisuus uraohjauksessa

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa pikamentorointia kuvataan toteutettavan speed dating -tyylisissä lähitapaamisissa opiskelijoiden ja työelämäedustajien kesken tai yrittäjäverkostossa aloittelevien ja konkareiden kesken (ks. Ericson 2014; Leonard ym. 2015; Ramani ym. 2020). Suomen Ekonomit puolestaan ovat toteuttaneet jäsenistölleen pikamentorointia lähitapaamisina tai puheluina. Pikamentorointi voidaan järjestää myös virtuaalisesti, esimerkiksi yhteydenottoina mentorointisovelluksen avulla ja/tai Learning Cafe -sessiona (vrt. Leppisaari & Rajander 2020), jossa mentoreilla on omat ”digipöytänsä”, ja aktorit kiertävät niissä yksin, pareina tai ryhmissä. Ilmeistä on, että digitaalisuutta luontevasti hyödyntävä pikamentorointi ottaa nopeita kehitysaskeleita muutostilanteiden vauhdittamana tulevaisuusorientoituneessa uraohjauksessa. Digitaalisuuden nähdään entistä joustavammin sulautuvan erilaisiin mentoroinnin muotoihin ja niiden yhdistelmiin (Leppisaari 2019a). Digitaalisuudella kohtautetaan mentoroinnin tarve ja tarjonta sekä tarjotaan yhteisen ratkaisun löytämisen mahdollisuus juuri oikeaan aikaan (eAMK-digimentoroinnin laatukriteerit s.a.). Kun opiskelija jo opiskeluaikana alkaa rakentaa omaa digitaalista mentoriverkostoaan, voi pikamentoroinnista tulla yksi merkittävä menetelmä osaamisen jatkuvassa kehittämisessä läpi työuran.

 

 

KIRJOITTAJA

Irja Leppisaari, yliopettaja, Centria-ammattikorkeakoulu

 

 

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kuudes kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumista ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat. Tutustu aiempiin blogikirjoituksiin:

Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk 16.6.2020

Uraohjaus tukee opintoihin kiinnittymistä insinööriopintojen alkuvaiheessa 15.6.2020

Tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta etsimässä 5.6.2020

Ammattikorkeakoulut ohjaavat kohti tulevaisuuden työtä 24.4.2020

Muutoksen ja oppimisen aika 5.5.2020

Seuraa Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanketta myös

verkossa xamk.fi/ohjaustulevaisuudentuohon

Twitterissä twitter.com/OTyohon

Facebookissa facebook.com/ohjaus.tulevaisuudentyohon

 

Tämän kirjoituksen lähteitä:

A Mentor’s Guide to Speed Mentoring. s.a. University of Colorado. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.uccs.edu/Documents/alumni/mentor_guide.pdf [viitattu 9.6.2020].

eAMK-digimentoroinnin laatukriteerit. s.a. Digimentoroinnin laatukriteerit työelämän näkökulmasta. eAMK-hanke. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.eamk.fi/globalassets/tutkimus-ja-kehitys–research-and-development/tki-projektien-lohkot-ja-tiedostot/eamk/teema-2/kehittyva-digimentorointi/digimentoroinnin-laatukriteerit-tyoelaman-nakokulmasta-2.5.2019.pdf [viitattu 9.6.2020].

Ericson, T. 2014. Mentoring for Gen Xers. HBR Getting the mentoring you need. Boston: Harward Business Review Press.

Leppisaari, I. 2019a. Exploring Emerging Mentoring Practices in New Ecosystems of Learning in Finland. Teoksessa Kommers, P., Issa, T., Isaias, P. & Hui, W. (toim.) Proceedings of the 6th International Conference on Educational Technologies 2019 (ICEduTech 2019) Hong Kong 8-10 February, 2019. IADIS International Association for Development of the Information Society, 97–108. Saatavissa: http://www.iadisportal.org/digital-library/exploring-emerging-mentoring-practices-in-new-ecosystems-of-learning-in-finland# [viitattu 10.6.2020].

Leppisaari, I. 2019b. eGroup Mentoring – an Evolving Operational Model in New Ecosystems of Tertiary Learning. Teokseessa Graziano, K. (toim.) Proceedings of Society for Information Technology & Teacher Education International Conference. Las Vegas: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE), 1196–1206. Saatavissa: https://www.learntechlib.org/primary/p/207797/ [viitattu 10.6.2020].

Leppisaari, I. 2020a. Digimentorointi osana työelämäläheistä jatkuvan oppimisen ekosysteemiä. Aikuiskasvatus 40(1), 22–35. Saatavissa: https://doi.org/10.33336/aik.91045 [viitattu 3.8.2020].
Leppisaari, I. 2020b. Digimentoroinnin ja -valmennuksen hyödyntäminen – tulevaisuuden työelämätaito? Blogikirjoitus. Digipölytys, eAMK. 13.1.2020. Saatavissa: https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/digimentoroinnin-ja-valmennuksen-hyodyntaminen–tulevaisuuden-tyoelamataito/ [viitattu 3.8.2020].

Leppisaari, I. & Rajander, T. 2020. Läsnäoloa, luottamusta ja dialogia digisti – Digitaalinen Learning cafe eMentorointikoulutuksessa. Blogikirjoitus. Digipölytys, eAMK. 13.5.2020. Saatavissa: https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/lasnaoloa-luottamusta-ja-dialogia-digisti—digitaalinen-learning-cafe-ementorointikoulutuksessa/ [viitattu 3.8.2020].

Ramani, S. ym. 2020. Twelve tips for organising speed mentoring events for healthcare professionals at small or large-scale venues. Medical Teacher 25.3.2020. Saatavissa: DOI: 10.1080/0142159X.2020.1737323 [viitattu 3.8.2020].

Leonard, K. ym. 2015. Speed Mentoring in Teaching and Learning: Young people with experience of the care system mentor social work students. Social Work Education 34(6):1–16. Saatavissa: DOI: 10.1080/02615479.2015.1040385 [viitattu 3.8.2020].

 

Kuvituskuva: Pixabay.com

Jaa sivu