Terveysalan esivalintakoe – miten voit valmistautua
Monia jännitti osallistua kevään 2016 esivalintakokeeseen, joka oli hakijan ensimmäinen askel kohti sosiaali- ja terveysalaa. Myös sairaanhoitajaopiskelijat Mandi Mehtälä ja Tebarek Peltonen osallistuivat Sotelin järjestämään kokeeseen, ja opiskelevat nyt Mikkelin ammattikorkeakoulussa Savonlinnan kampuksella. Koe oli yksi osa pääsykokeiden kokonaisuutta, eikä millään tavoin syy jättää hakematta sosiaali- ja terveysalalle.
Millainen prosessi esivalintakokeeseen osallistuminen oli?
Kevään 2016 Sotelin esivalintakokeeseen valmistautuminen vaati aikaa ja motivaatiota. Materiaalit olivat nähtävissä netistä noin kuukausi ennen koepäivää, ja ne oli mahdollista tulostaa itselleen paperiversiona.
Lukemista oli jonkun verran, ei kuitenkaan liikaa, ja materiaali oli kohtuullisen helppoa sekä aiheet käytännöllisiä. Koe suurimmaksi osaksi testasi hakijan motivaatiota, minkä takia lukemiseen oli hyvä nähdä vaivaa.
Oliko ongelmia tekniikan kanssa vai pelasiko kaikki hyvin?
Tekniikka toimi hyvin eikä yhteyden kanssa ollut ongelmia. Aikaa kokeen tekemiseen oli 90 minuuttia, joka oli mielestämme tarpeeksi paljon. Koetta varten kehotetaan varaamaan hyvä ja rauhallinen koeympäristö, sopivasti aikaa ja toimiva tietokone. Myös laskimen käyttö oli sallittua.
Millaisia kysymyksiä oli?
Esivalintakoe koostui neljästä kategoriasta; englanti, äidinkieli, matematiikka ja ennakkomateriaaliin pohjautuva osio. Kaikki osiot rakentuivat melko yksinkertaisista monivalintakysymyksistä.
Englannin ja äidinkielen osiot olivat luetun ymmärtämisiä. Ne koostuivat tekstikatkelmista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Matematiikkaosiossa puolestaan mitattiin peruslaskutaitoa.
Luettavaan ennakkomateriaaliin liittyvä osio oli laajin, ja siihen liittyviä kysymyksiä oli kahdenlaisia. Osa kysymyksistä pohjautui selkeästi materiaaliin, mutta oli vastattavissa myös maalaisjärkeä apua käyttäen. Niitä tasoitti pienet ns. nippelitietokysymykset, jotka kuitenkin tulivat hyvin esille materiaalissa.
Miten voi valmistautua, kannattaako valmistautua jotenkin erityisesti?
Esivalintakokeeseen valmistautuminen oli pääasiassa siihen annetun materiaalin lukua, mutta piti sisällään myös muihin kategorioihin valmistautumisen.
Valmistautuminen kannattaa aloittaa tarvittaessa tekemällä lukusuunnitelma, jota noudattaa. Materiaalit on hyvä lukea useampaan kertaan ajatuksella, ja muistamisen tueksi on suositeltavaa tehdä itselleen muistiinpanoja ja alleviivauksia. Yksityiskohtainen lukeminen helpottaa myös nippelitietokysymyksiin vastaamista.
Muihin osioihin valmistautuminen tulee tehdä oman osaamisen mukaan; jos kokee olevansa heikko englannissa tai matematiikassa, kannattaa niihin panostaa ennen koetta.