Tiedonkulun kokonaiskuvan malli
Hankkeen aikana selvisi, jos halutaan välittää YKP:n tietoja ja muuta dataa kalatalouden arvoketjussa, niin keskiössä on tiedon arkistointi (palvelimet) ja yksi toimiva sovellus. Tarkemmin sanottuna kyse on datataloudesta. Eri käyttäjäryhmien näkemyksiä on pyritty kiteyttämään seuraaviin kuvioihin, jossa pyritään tuomaan esiin tulevaisuuden kokonaiskuvaa ja toimijoiden datatalouden verkostoa. Tämän lisäksi isommilla toimijoilla olisi tarvetta mahdollisesti rajapintoihin, josta tiedon voidaan välittää automaattisesti omiin järjestelmiin. Tähänkin on erilaisia ratkaisuja ja etenemismahdollisuuksia. Pienemmillä toimijoilla on ns. manuaaliset toimintatavat käytössä. Hyvänä puolena olisi, että tiedon näkyvyyttä eri sidosryhmille voidaan hallinnoida teknologian avulla, joka on yksi tärkeimmistä asioista tietosuojan takia (GDPR).
Kokonaisuudessaan on huomioitu ja tuotu esiin muitakin toimijoita, kuin viranomaiset taikka kalatalouden arvoketjun toimijoita. Olisi hyvin tärkeää, että fokuksena olisi lisäarvon ja kannattavuuden parantaminen erityisesti arvoketjun alkupäässä. Vaikuttavuuden kannalta pitäisi kyetä todentamaan datalla kalatalouden vastuullisuus ja kestävyys Suomessa, jotta myös vientiä voidaan edistää ja kotimaisen villikalan kulutus tuplata vuoteen 2035 mennessä.
Miten tähän päästään, niin tarvitaan yhteistyötä ja uusia toimijoita toteuttamaan tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja. Arkistointia voidaan toteuttaa monella eri tavalla, kuten 1) säilytetään nykytila ja mahdollistetaan rajapinnat, 2) muut julkinen toimija ja rajapinnat sekä välityspalvelut, 3) yksityiset toimijat (esim. data-avaruus/ välityspalvelut). Lähtökohtaisesti viranomaisen tietokantoihin elinkeinon toimijat eivät voi tehdä rajapintoja, jolloin tarvitaan muita ratkaisuja suurella todennäköisyydellä.
Pienten ja startup yrityksien on hankalaa toimia palvelun toteuttajana taikka tarjoajana, koska kyseessä on Suomen huoltovarmuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä tiedosta. Kun viranomaiset tekevät päätöksiä asian suhteen, niin tulee pyrkiä tekemään tulevaisuutta varten sellaisia ratkaisuja ja suuntauksia, jotka kestäisivät ajankehitystä ja tarpeita. Täkeintä on huomioida kaikkien toimijoiden tarpeet, jotta asiassa voidaan onnistua. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota arvoketjun alkupään toimijoihin, koska ilman heitä ei ole dataa, jota voidaan välittää eteenpäin.
Klikkaa kuvia, niin saat ne isommaksi ja tarkemmaksi!
Kuvio: Kalatalouden tulevaisuuden kokonaiskuva – datatalouden verkosto. (Antti Kinnunen)
Ensierätunnuksien selvittäminen
Hanke selvitti, mitä vaihtoehtoisia toimintatapoja on ensierän tunnuksen muodostamiseen ja voidaanko ensierän muodostaminen liittää osaksi merialueen saalistietojen ilmoittamista. Tietoa hankittiin sidosryhmien haastattelujen avulla ja lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, kuten lait ja viranomaisten muut materiaalit. Ensierän muodostaminen voidaan liittää osaksi saalisilmoittamista, jos arvoketjulle tehdään yhteinen uusi digitaalinen ratkaisu. Nykytilanteen vallitessa, ei ole suositeltavaa liittää ensierän muodostamista saalistietojen ilmoittamiseen.
Hankkeen työpajoissa pohdittiin ensierätunnuksen malleja. Käyttöliittymäsuunnittelun mukaan sovellus voisi tuottaa viranomaisen esimerkin mukaisen ensierätunnuksen (FIN1111T221111HER100-1) ja lisäksi muut tarvittavat tiedot. Kyseinen malli on haasteellinen sähköisille järjestelmille eli ERP-järjestelmille (toiminnanohjausjärjestelmä). Selkokielisen ensierätunnuksen haasteet ovat tietosuojan alaiset tiedot , joita on mm. alustunnus (GDPR).
Standardoinnissa olisi tärkeää päättää, millainen malli koodilla olisi. Lisäksi standardoida, kuinka pitkä eri tietokohdat olisivat. Kalatalouden toimijat päättävät itse alalle sopivan ensierätunnuksen ja tietokohtien standardin.
Hankkeessa esitettiin kolmea vaihtoehtoa ensierätunnukselle, johon YKP-jäljitettävyyden eri tiedot linkittyisivät. Kaikki tarvittavat YKP-jäljitettävyyteen liittyvät tiedot voitaisiin tuottaa sovelluksella selkokielisesti taikka QR-koodilla taikka muulla tavalla. YKP-jäljitettävyyteen liittyviä tietoja on yhteensä 13 kpl. Näihin vaatimuksiin voi tutustua linkistä: YKP-jäljitettävyyden tietovaatimukset
Yhteenvetona hanke suosittelee QR-koodipohjaista ensierätunnusta, koska sillä voidaan täyttää vaatimukset ja tarpeet sekä tietoa voidaan lukea tavallisella älypuhelimen kameralla.



Viivakoodi vs. QR-koodi
Seuraavassa kuvassa tuodaan esille, millaisia eroja viivakoodilla ja QR-koodilla on. Suurimmat erot tulevat, kuinka paljon tietoa voidaan sisällyttää yhteen koodiin.

Yksi ratkaisu kalatalouteen?
Seuraavaksi esitellään kalatalouden tiedonkulkua yhteisen alustan avulla, jossa on huomioitu arvoketjun eri toimijat. Miten tietoa voidaan välittää arvoketjun toimijoiden välillä? Tulisi olla olemassa keskitetty ja nykyaikainen tiedonarkisto sekä tiedonvälitysalusta (palvelin). Tämän lisäksi yhteinen sovellus samassa paikkaa alustan kanssa, jolloin kehittäminen ja ylläpito olisi joustavaa sekä nopean kustannustehokasta. Tämä lisäksi sovelluksella olisi mahdollista generoida QR-koodeja YKP:n ensieristä ja useammasta erästä, riippuen toimijan tarpeista. Jakelu- ja vähittäismyyntivaihe kuittaisivat vain tiedon vastaan otetuksi ja tieto tallentuisi yhteiselle alustalle, koska tämä riittäisi valvonnan näkökulmasta. Tulevaisuudessa olisi mahdollista laajentaa ominaisuuksia tarpeiden mukaan.
Kalatalouden arvoketjussa olisi käyttäjiä arvion mukaan:
- 2356 kaupallista kalastajaa ja 3253 kalastusalusta (n. 700 I ryhmän kaupallista kalastajaa)
- n. 400 ensiostajaa
- n. 13.500 horeca-alan yritystä
- n. 5 elintarviketukkuketjua ja lisäksi elintarviketukkuja ja pakkas- sekä muita varastoja
- n. 20.000 logistiikka-alan yritystä (vain osa kuljettaa elintarvikkeita)
- 3 kauppaketjua – n. 2800 vähittäiskauppaa

Kuvio: YKP-tiedonkulku kalatalouden arvoketjussa yhteisellä alustalla avulla. (Antti Kinnunen)
Miksi?
Miksi tähän suositukseen on päädytty? Syy on siinä, että kalatalouden arvoketjussa on yhtä monta toimintatapaskenaariota, kuin yrityksiä. Pahimmassa tapauksessa järjestelmiä olisi lukuisia, joiden ylläpito tai tiedonvälitys muodostuisi liian kalliiksi ja mahdottomaksi pitkällä aikavälillä kaikille osapuolille. Toimijoilla voi olla eri rooleja ilmoituksien tai valvonnan osalta eli yrityksen toiminta voi liittyä eri vaiheisiin aina kalastuksesta vähittäismyyntiin asti. Siten olisi järkevämpi toteuttaa yhteinen kokonaisratkaisu, joka huomioisi eri tarpeet kalatalouden arvoketjussa.
Etävalvonnan mahdollisuuksien selvittäminen
Varsinais-Suomen ELY-keskus varmistaa YKP:n sääntöjen noudattamisen, joka valvoo asioita ensiostoon saakka, ja tämän jälkeen valvonta siirtyy Ruokavirastolle ja Tullille. Maa- ja metsätalousministeriöllä on ohjaava rooli kokonaisuudessa. YKP:n edellyttämän jäljitettävyyden valvonnasta vastaavat kuntien terveystarkastajat Ruokaviraston ohjauksessa. Tämä valvonta on maksullista ja vie aikaa viranomaisilta.
Kalatalouden toimivat näkivät, että Ruokaviraston touteuttamaa YKP-valvontaa voitaisiin tehdä etänä esimerkiksi Teams-sovelluksella. Tämä toimintamalli on koeponnistettu korona-aikana, joka on todettu hyväksi kaikille osapuolille. Samalla kalatalouden toimijoita kohdeltaisiin etävalvonnan avulla tasa-puolisesti koko Suomessa, jolloin alueellisia eroja ei syntyisi. Valvontamaksut voisivat alentua etävalvonnan myötä. Mikäli päädyttäisiin kalataloudessa yhteen sovellukseen ja palvelimeen, niin viranomaiset voisivat tarkistaa koko kalaerän YKP-jäljitettävyyden polun taustalla.
EtävalvontaVarsinais-Suomen ELY-keskuksen osalta ei ole mahdollista ilman fyysistä tarkastusta, koska valvonta edellyttää toimenpiteitä. Etähavainnointi on mahdollista ja sitä käytetään, mutta se edellyttää aina fyysistä tarkastusta. Tulevaisuudessa teknologina kehittyminen esim. kalan lajittelussa voi keventää fyysisen valvonnan tarvetta.
Käyttöliittymäsuunnitelma
Käyttöliittymää on suunniteltu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, jotta käyttäjien tarpeet tule huomioitua. Tavoitteena on yhden luukun periaate, joka sujuvoittaisi eri toimijoiden työntekoa ja prosesseja. Ydinajatuksena on tehdä mahdollisemman helppokäyttöinen ratkaisu, jossa monimutkaiset valvonnanvaatimukset saadaan käyttäjille selkeäksi ja järjestelmä ohjaisi käyttäjää toimimaan oikein. Lisäarvona olisi, että työaikaa jäisi enemmän ydinliiketoimintaan esim. kalastamiseen.
Kalastajan käyttöliittymässä olisi seuraavat vaiheet: 1) kalastamisen aloitus, 2) aktiivisen/ passiivisen pyydyksen ja kalalajin valinta, 3) saaliin ilmoittaminen ja 4) lähetysluettelo lähettäminen. Ensiostajan käyttöliittymän vaiheet olisivat: 1) vastaanottaa tietoa ja kirjata tarvittavat tiedot, 2) ensiostoilmoituksen lähetys 3) tiedon välitys arvoketjussa eteenpäin.
Ensiostajan käyttöliittymä pohjautuisi samaan kalastajan käyttöliittymään, josta syntyisi kustannustehokkuutta ja nopeutta kehittämiseen eli samoja ominaisuuksia käytetään usealle käyttäjälle tarpeiden mukaan. Tätä samaa logiikkaa voidaan käyttää koko arvoketjun toimijoiden käyttöliittymien tekemiseen. Skaalautuvien teknologian avulla ensiostajille kyetään tekemään myös web-käyttöliittymä, joka toimisi tietokoneella. Halutessaan järjestelmän käyttäjät voisivat valita haluamansa laitteen väliltä, kuten puhelimen, tietokoneen taikka tabletin väliltä. Tästä kokreettinen esimerkki on sosiaalisen median sovellukset, jotka toimivat laitteella, kuin laitteeella.
Käyttöliittymäsuunnitelmassa on menossa neljäs kehityskierros, jonka jälkeen lopullinen versio tulee nähtäväksi myöhemmin. Aiemmat versiot ovat olleet aiemmin nähtävissä.
Palautteen perusteella: ”kalatalouteen riittäisi yksi sovellus/ ratkaisu meri – ja sisävesikalastukseen.”
Kalastajan käyttöliittymä
Katso miltä kalastajan käyttöliittymä näyttää, klikkaa kuvaa isommaksi. Miten meri- ja sisävesikalastuksen käyttöliittymät eroavat toisistaan? Eroavaisuudet löytyvät kiintiöseurannasta, ennakko- ja purkuilmoituksesta sekä alustunnuksesta. Teknologian avulla sisävesikalastuksesta voidaan piilottaa merikalastukseen liittyviä ominaisuuksia, jolloin voitaisiin käyttää samaa sovellusta. Käyttäjätunnukset määrittelisivät velvollisuudet. Suurin näkyvä eroavaisuus olisi alustunnuksessa eli alkaako tunnus FIN vai KAL alkuisesti.
Käy katsomassa kalastajan käyttöliittymäsuunnitelman esittelyvideo: Paina tästä!
Tutustu käyttöliittymäsuunnitelmien kuviin tarkemmin linkeistä:

Kuva: Etusivu (Markus Tiainen & Antti Kinnunen)

Kuva: Kalastuksen aloitus (Markus Tiainen & Antti Kinnunen)

Kuva: Saalisilmoitus (Markus Tiainen & Antti Kinnunen)

Kuva: Saalistiedot (saalispäiväkirja, purkuluvat ja lähetysluettelot) (Markus Tiainen & Antti Kinnunen)