Kalan digijälki

Ammattiliitot ja kaupalliset kalastajat: ”Uusilla ratkaisuilla sujuvuutta työntekoon”

Yksityiset toimijat: ”Yhdellä ratkaisulla tehokkuutta ja helppoutta jäljitettävyysprosessiin”

Viranomaiset: ”Yhteisellä digiratkaisulla kustannustehokkuutta kalatalouden valvontaan”

Mitä muuta hyötyä?

• Tavoitteena on varmistaa elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen
• Turvata alkutuottajille tasavertaiset toimintaedellytykset
• Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alkuperän laillisuuden varmistamiseen
• Lisätä kalatalouden koko arvoketjun avoimuutta aina kuluttajalle asti
• Todentaa vastuullisuutta ja kestävyyttä arvoketjussa
• Alustatalouden kehittyminen

Nykytilan ongelmat?

• Vaikka kalataloudessa kirjataan useaan kertaan samaa tietoa arvoketjun eri osissa eri järjestelmillä, ne eivät kuitenkaan täytä YKP:n mukaista jäljitettävyysketjua
• Käytännössä kalastus- ja vesiviljelytuotteet eivät ole tällä hetkellä jäljitettävissä arvoketjun jokaisessa osassa
• Digitaalisen yhteistyön ja yhteisten päämäärien puute viranomaisten ja kalatalouden arvoketjun toimijoiden välillä.
• Tiedonvälityksestä ja jakamisesta puuttuu yhteiset pelisäännöt, jolla taataan reilu kohtelu koko arvoketjussa.
• Digitaalisaatio on suuri mahdollisuus oikein toteutettuna, mutta huonosti toteutettuna vääristää ja supistaa kilpailua alalla.
• Nopeita taikka pikaratkaisuja ”ei ole olemassa”, jolloin tulee huomioida pidemmän ajan tarpeet arvoketjussa.
• Asiassa voidaan kuitenkin edetä nopeasti, sillä teknologia ei ole ongelma. Sen sijaan haasteita aiheuttavat tausta-asiat ja eriävät intressit eri sidosryhmien osalta.

Nykyiset digijärjestelmät?

• It-järjestelmien kehityskaarelle on tavanomaista, että eri tarpeiden pohjalta rakentuu useita digitaalisia ratkaisuja, kuten kalataloudessa
• Lopulta tullaan pisteeseen, jossa on tarpeellista suunnitella kokonaisuus käyttäjien kanssa selkeämmäksi ja käyttäjälähtöisemmäksi sekä tunnistaa nykytilan tarpeet
• Yhdelle alustalle tehtyä sovellusta/ järjestelmää on käytännössä mahdoton siirtää toimimaan toisella alustalla ilman työlästä ja kallista uudelleenkirjoitusta
• Nykyiset järjestelmät eivät vastaa nykysiä taikka tulevaisuuden tarpeita.
• Vaarana on, että järjestelmien määrät lisääntyvät ja tuovat ylitsepääsemättömiä lisäkustannuksia eri arvoketjun toimijoille.
• Lain ja valvonnan vaatimukset sekä nykyisten järjestelmien kokonaisuus heikentää kalatalouden kannattavuutta ja houkuttelevuutta.
• Nykytilanne ja reunaehdot ovat ristiriidassa Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteiden kanssa tuplata kotimaisen kalankäyttö vuoteen 2035 mennessä.

Skaalattavien teknologioiden mahdollisuudet?

• Monialustainen sovelluskehityskehys on joukko työkaluja, joiden avulla voit käyttää yhtä koodikantaa sovellusten rakentamiseen useille alustoille, kuten Androidille, iOS:lle, työpöydälle ja webille.
• Tätä tarvitaan, jotta voidaan toimia yhden luukun periaatteella ja kustannustehokkaasti koko arvoketjun osalta
• Lisäksi voidaan tuottaa toimijoille uudentyyppistä lisäarvoa ja liittää tarpeiden mukaisia uusia palveluita, jotka edistävät kalatalouden kannattavuutta

Tiesitkö, että kaupallisilla sisävesikalastajilla on käytössä mobiilisovellus nimeltä Järvikala-sovellus?

Merialueen käyttöliittymää suunnitellaan Järvikala-sovelluksen pohjalta

Tustustu sovellukseen: Paina tästä!

Tiedonkulun kokonaiskuvan malli

Hankkeen aikana selvisi, jos halutaan välittää YKP:n tietoja ja muuta dataa kalatalouden arvoketjussa, niin keskiössä on tiedon arkistointi (palvelimet) ja yksi toimiva sovellus. Eri käyttäjäryhmien näkemyksiä on pyritty kiteyttämään seuraaviin kuvioihin, jossa pyritään tuomaan esiin tulevaisuuden kokonaiskuvaa ja toimijoiden datatalouden verkostoa. Tämän lisäksi isommilla toimijoilla olisi tarvetta mahdollisesti rajapintoihin, josta tiedon voidaan välittää automaattisesti omiin järjestelmiin. Tähänkin on erilaisia ratkaisuja ja etenemismahdollisuuksia. Pienemmillä toimijoilla on ns. manuaaliset toimintatavat käytössä. Hyvänä puolena olisi, että tiedon näkyvyyttä eri sidosryhmille voidaan hallinnoida teknologian avulla, joka on yksi tärkeimmistä asioista tietosuojan takia (GDPR).

Kokonaisuudessaan on huomioitu ja tuotu esiin muitakin toimijoita, kuin viranomaiset taikka kalatalouden arvoketjun toimijoita. Olisi hyvin tärkeää, että fokuksena olisi lisäarvon ja kannattavuuden parantaminen erityisesti arvoketjun alkupäässä. Vaikuttavuuden kannalta pitäisi kyetä todentamaan datalla kalatalouden vastuullisuus ja kestävyys Suomessa, jotta myös vientiä voidaan edistää ja kotimaisen villikalan kulutus tuplata vuoteen 2035 mennessä.

Miten tähän päästään, niin tarvitaan yhteistyötä ja uusia toimijoita toteuttamaan tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja. Arkistointia voidaan toteuttaa monella eri tavalla, kuten 1) säilytetään nykytila ja mahdollistetaan rajapinnat, 2) muut julkinen toimija ja rajapinnat sekä välityspalvelut, 3) yksityiset toimijat (esim. data-avaruus/ välityspalvelut). Lähtökohtaisesti viranomaisen tietokantoihin elinkeinon toimijat eivät voi tehdä rajapintoja, jolloin tarvitaan muita ratkaisuja suurella todennäköisyydellä.

Pienten ja startup yrityksien on hankalaa toimia palvelun toteuttajana taikka tarjoajana, koska kyseessä on Suomen huoltovarmuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä tiedosta. Kun viranomaiset tekevät päätöksiä asian suhteen, niin tulee pyrkiä tekemään tulevaisuutta varten sellaisia ratkaisuja ja suuntauksia, jotka kestäisivät ajankehitystä ja tarpeita. Täkeintä on huomioida kaikkien toimijoiden tarpeet, jotta asiassa voidaan onnistua. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota arvoketjun alkupään toimijoihin, koska ilman heitä ei ole dataa, jota voidaan välittää  eteenpäin.

Klikkaa kuvia, niin saat ne isommaksi ja tarkemmaksi!

Kuvio: Kalatalouden tulevaisuuden kokonaiskuva – datatalouden verkosto. (Antti Kinnunen)

Ensierätunnuksien selvittäminen

Hanke selvitti, mitä vaihtoehtoisia toimintatapoja on ensierän tunnuksen muodostamiseen ja voidaanko ensierän muodostaminen liittää osaksi merialueen saalistietojen ilmoittamista. Tietoa hankittiin sidosryhmien haastattelujen avulla ja lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, kuten lait ja viranomaisten muut materiaalit. Ensierän muodostaminen voidaan liittää osaksi saalisilmoittamista, jos arvoketjulle tehdään yhteinen uusi digitaalinen ratkaisu. Nykytilanteen vallitessa, ei ole suositeltavaa liittää ensierän muodostamista saalistietojen ilmoittamiseen.

Hankkeen työpajoissa pohdittiin ensierätunnuksen malleja. Käyttöliittymäsuunnittelun mukaan sovellus voisi tuottaa viranomaisen esimerkin mukaisen ensierätunnuksen (FIN1111T221111HER100-1) ja lisäksi muut tarvittavat tiedot. Kyseinen malli on haasteellinen sähköisille järjestelmille eli ERP-järjestelmille (toiminnanohjausjärjestelmä). Selkokielisen ensierätunnuksen haasteet ovat tietosuojan alaiset tiedot , joita on mm. alustunnus (GDPR).

Standardoinnissa olisi tärkeää päättää, millainen malli koodilla olisi. Lisäksi standardoida, kuinka pitkä eri tietokohdat olisivat. Kalatalouden toimijat päättävät itse alalle sopivan ensierätunnuksen ja tietokohtien standardin.

Hankkeessa esitettiin kolmea vaihtoehtoa ensierätunnukselle, johon YKP-jäljitettävyyden eri tiedot linkittyisivät. Kaikki tarvittavat YKP-jäljitettävyyteen liittyvät tiedot voitaisiin tuottaa sovelluksella selkokielisesti taikka QR-koodilla taikka muulla tavalla. YKP-jäljitettävyyteen liittyviä tietoja on yhteensä 13 kpl. Näihin vaatimuksiin voi tutustua linkistä: YKP-jäljitettävyyden tietovaatimukset

Yhteenvetona hanke suosittelee QR-koodipohjaista ensierätunnusta, koska sillä voidaan täyttää vaatimukset ja tarpeet sekä tietoa voidaan lukea tavallisella älypuhelimen kameralla. 

Viivakoodi vs. QR-koodi

Seuraavassa kuvassa tuodaan esille, millaisia eroja viivakoodilla ja QR-koodilla on.  Suurimmat erot tulevat, kuinka paljon tietoa voidaan sisällyttää yhteen koodiin.

Yksi ratkaisu kalatalouteen?

Seuraavaksi esitellään kalatalouden tiedonkulkua yhteisen alustan avulla, jossa on huomioitu arvoketjun eri toimijat. Miten tietoa voidaan välittää arvoketjun toimijoiden välillä? Tulisi olla olemassa keskitetty ja nykyaikainen tiedonarkisto sekä tiedonvälitysalusta (palvelin). Tämän lisäksi yhteinen sovellus samassa paikkaa alustan kanssa, jolloin kehittäminen ja ylläpito olisi joustavaa sekä nopean kustannustehokasta. Tämä lisäksi sovelluksella olisi mahdollista generoida QR-koodeja YKP:n ensieristä ja useammasta erästä, riippuen toimijan tarpeista. Jakelu- ja vähittäismyyntivaihe kuittaisivat vain tiedon vastaan otetuksi ja tieto tallentuisi yhteiselle alustalle, koska tämä riittäisi valvonnan näkökulmasta. Tulevaisuudessa olisi mahdollista laajentaa ominaisuuksia tarpeiden mukaan.

Kalatalouden arvoketjussa olisi käyttäjiä arvion mukaan:

• 2356 kaupallista kalastajaa ja 3253 kalastusalusta (n. 650 kaupallista I ryhmän kalastajaa)
• 400 ensiostajaa
• 13.500 horeca-alan yritystä
• 20.000 logistiikka-alan yritystä (vain osa kuljettaa elintarvikkeita)
• 3 kauppaketjua – n. 2800 vähittäiskauppa

Kuvio: YKP-tiedonkulku kalatalouden arvoketjussa yhteisellä alustalla avulla. (Antti Kinnunen)

Miksi?

Miksi tähän suositukseen on päädytty? Syy on siinä, että kalatalouden arvoketjussa on yhtä monta toimintatapaskenaariota, kuin yrityksiä. Pahimmassa tapauksessa järjestelmiä olisi lukuisia, joiden ylläpito tai tiedonvälitys muodostuisi liian kalliiksi ja mahdottomaksi pitkällä aikavälillä kaikille osapuolille. Toimijoilla voi olla eri rooleja ilmoituksien tai valvonnan osalta eli yrityksen toiminta voi liittyä eri vaiheisiin aina kalastuksesta vähittäismyyntiin asti. Siten olisi järkevämpi toteuttaa yhteinen kokonaisratkaisu, joka huomioisi eri tarpeet kalatalouden arvoketjussa.

Etävalvonnan mahdollisuuksien selvittäminen

Varsinais-Suomen ELY-keskus  varmistaa YKP:n sääntöjen noudattamisen, joka valvoo asioita ensiostoon saakka, ja tämän jälkeen valvonta siirtyy Ruokavirastolle ja Tullille. Maa- ja metsätalousministeriöllä on ohjaava rooli kokonaisuudessa. YKP:n edellyttämän jäljitettävyyden valvonnasta vastaavat kuntien terveystarkastajat Ruokaviraston ohjauksessa. Tämä valvonta on maksullista ja vie aikaa viranomaisilta.

Kalatalouden toimivat näkivät, että Ruokaviraston touteuttamaa YKP-valvontaa voitaisiin tehdä etänä esimerkiksi Teams-sovelluksella. Tämä toimintamalli on koeponnistettu korona-aikana, joka on todettu hyväksi kaikille osapuolille. Samalla kalatalouden toimijoita kohdeltaisiin etävalvonnan avulla tasa-puolisesti koko Suomessa, jolloin alueellisia eroja ei syntyisi.  Valvontamaksut voisivat alentua etävalvonnan myötä. Mikäli päädyttäisiin kalataloudessa yhteen sovellukseen ja palvelimeen, niin viranomaiset voisivat tarkistaa koko kalaerän YKP-jäljitettävyyden polun taustalla.

EtävalvontaVarsinais-Suomen ELY-keskuksen osalta ei ole mahdollista ilman fyysistä tarkastusta, koska valvonta edellyttää toimenpiteitä. Etähavainnointi on mahdollista ja sitä käytetään, mutta se edellyttää aina fyysistä tarkastusta. Tulevaisuudessa teknologina kehittyminen esim. kalan lajittelussa voi keventää fyysisen valvonnan tarvetta.

Käyttöliittymäsuunnitelma

Käyttöliittymää on suunniteltu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, jotta käyttäjien tarpeet tule huomioitua. Tavoitteena on yhden luukun periaate, joka sujuvoittaisi eri toimijoiden työntekoa ja prosesseja. Ydinajatuksena on tehdä mahdollisemman helppokäyttöinen ratkaisu, jossa monimutkaiset valvonnanvaatimukset saadaan käyttäjille selkeäksi ja järjestelmä ohjaisi käyttäjää toimimaan oikein. Lisäarvona olisi, että työaikaa jäisi enemmän ydinliiketoimintaan esim. kalastamiseen.

Kalastajan käyttöliittymässä olisi seuraavat vaiheet: 1) kalastamisen aloitus, 2) aktiivisen/ passiivisen pyydyksen ja kalalajin valinta, 3) saaliin ilmoittaminen ja 4) lähetysluettelo lähettäminen. Ensiostajan käyttöliittymän vaiheet olisivat: 1) vastaanottaa tietoa ja kirjata tarvittavat tiedot, 2) ensiostoilmoituksen lähetys 3) tiedon välitys arvoketjussa eteenpäin.

Ensiostajan käyttöliittymä pohjautuisi samaan kalastajan käyttöliittymään, josta syntyisi kustannustehokkuutta ja nopeutta kehittämiseen eli samoja ominaisuuksia käytetään usealle käyttäjälle tarpeiden mukaan. Tätä samaa logiikkaa voidaan käyttää koko arvoketjun toimijoiden käyttöliittymien tekemiseen. Skaalautuvien teknologian avulla ensiostajille kyetään tekemään myös web-käyttöliittymä, joka toimisi tietokoneella. Halutessaan järjestelmän käyttäjät voisivat valita haluamansa laitteen väliltä, kuten puhelimen, tietokoneen taikka tabletin väliltä. Tästä kokreettinen esimerkki on sosiaalisen median sovellukset, jotka toimivat laitteella, kuin laitteeella.

Käyttöliittymäsuunnitelmassa on menossa neljäs kehityskierros, jonka jälkeen lopullinen versio tulee nähtäväksi myöhemmin. Aiemmat versiot ovat olleet aiemmin nähtävissä.

Palautteen perusteella: ”kalatalouteen riittäisi yksi sovellus/ ratkaisu meri – ja sisävesikalastukseen.”

Kalastajan käyttöliittymä

Katso miltä kalastajan käyttöliittymä näyttää, klikkaa kuvaa isommaksi. Miten meri- ja sisävesikalastuksen käyttöliittymät eroavat toisistaan? Eroavaisuudet löytyvät kiintiöseurannasta, ennakko- ja purkuilmoituksesta sekä alustunnuksesta. Teknologian avulla sisävesikalastuksesta voidaan piilottaa merikalastukseen liittyviä ominaisuuksia, jolloin voitaisiin käyttää samaa sovellusta. Käyttäjätunnukset määrittelisivät velvollisuudet. Suurin näkyvä eroavaisuus olisi alustunnuksessa eli alkaako tunnus FIN vai KAL alkuisesti.

Myöhemmin julkaistaa lisää kuvia kalastajan ja ensiostajan käyttöliittymästä.

Kuva: Etusivu (Markus Tiainen & Antti Kinnunen)

Kuva: Kalastuksen aloitus (Markus Tiainen & Antti Kinnunen)

Kuva: Saalisilmoitus (Markus Tiainen & Antti Kinnunen)

Kuva: Saalistiedot (saalispäiväkirja, purkuluvat ja lähetysluettelot) (Markus Tiainen & Antti Kinnunen)

Alusta

Miten tämä kokonaisuus kannattaisi ratkaista? Suomessa on osaamista ratkaista vaativammatkin haasteet, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin yhteistyön kautta. Kokonaisuuteen tarvitaan julkisia, kuin yksityisiä toimijoita, jonka takia yhteistä alustaa tarvitaan. Yhteinen alusta toimisi yhteisenä päämääränä, jota kohti voisi pyrkiä. Tarvittaessa alustaa voidaan laajentaa muillekin luonnonvara-aloille, jotta dataa voidaan hyödyntää yli hallintoalojen kestävyyden ja vastuullisuuden todentamiseen sekä poliittiseen päätöksen tekoon asti.

Mikä olisi sitten kalatalouden alusta konkreettisesti? Yksinkertaisuudessa se voisi olla yhteinen nykyaikainen sovellus ja palvelin, johon voidaan rakentaa data- ja alustatalouden ratkaisuja kestävästi sekä vastuullisesti, kokonaiskustannustehokkuutta unohtamatta! Ydin kysymyksessä on, että olemmeko Suomessa etupainotteisessa kehityksessä, joita viemme esimerkiksi muiden EU-maiden käyttöön otettavaksi, jolla voidaan saavuttaa Suomessa kilpailuetua kalataloudessa ja yli alojen.

Kuvio: Kalatalouden alusta. (Antti Kinnunen)

Tiekartta

Tämänkaltaisen alustan kehittäminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten kalastajien, alan tutkijoiden, teknologiayritysten ja viranomaisten. Tämän lisäksi tarvitaan investointeja alustan kehittämiseen ja ylläpitoon. Kestävän ja vastuullisen kalatalouden edistäminen on tärkeää sekä ympäristön että talouden näkökulmasta. Kalatalouden alustan avulla voidaan parantaa kalastuksen tehokkuutta ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia. Lisäksi se voi edistää alan kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja.

Jotta kalatalouden alustaan päästään, niin tarvitaan tiekartta. Kehittäminen on vaiheistettu kolmeen eri vaiheeseen ja tärkeysjärjestykseen. Ensimmäinen vaihe sisältää kalastajien tarpeiden mukaiset ratkaisut, niin sisävesiltä kuin merialueilta. Tämän jälkeen siirryttäisiin vaiheeseen kaksi, johon kuuluvat ensiostajat ja muut sidosryhmät aina viranomaisista vähittäismyyntivaiheeseen asti. Kolmannessa vaiheessa keskityttäisiin lisäarvon ja kannattavuuden tuomiseen kalatalouteen. Toisaalta vaihe kolme voi lähteä kehittymään aiemmin rinnalla, mikäli kalatalouden alusta saadaan päätettyä yhteistyössä. Kolmen vaiheen rinnalla tulee viedä eteenpäin tausta-asioista ja reilua datataloutta sekä alustataloutta. Lue lisää reilusta datataloudesta: Reilun datatalouden sääntökirja – Sitra

Kuvio: Kalatalouden digitaalisuuden tiekartta. (Antti Kinnunen)

Jokainen vaihe edellyttää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, jotta alusta saadaan kehitettyä mahdollisimman toimivaksi ja hyödylliseksi kaikille alan toimijoille. Tämä tarkoittaa avointa kommunikaatiota, tiedon jakamista ja kuuntelua eri näkökulmista, jotta kaikki kalatalouden tarpeet otetaan huomioon.

Ensimmäisessä vaiheessa kalastajien tarpeiden mukaiset ratkaisut ovat keskiössä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mobiilisovellusta, jotka auttavat kalastajia löytämään parhaat kalastuspaikat (tehokkuus ja kustannukset) ja seuraamaan saalismääriä. Samalla alusta kerää tietoa kalastuksesta ja kalakannoista, joka auttaa kehittämään kestävämpää kalastusta. Toisessa vaiheessa alustan käyttö laajenee muihin kalatalouden sidosryhmiin, kuten ensiostajiin ja vähittäismyyjiin. Tämä mahdollistaa entistä paremman yhteistyön ja tiedon jakamisen koko kalatalouden ketjussa, mikä parantaa alan tehokkuutta ja kannattavuutta. Kolmannessa vaiheessa keskitytään lisäarvon tuomiseen kalatalouteen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämistä, parempaa tuoteinformaatiota kuluttajille tai kestävämpien toimintatapojen kehittämistä koko alan ketjussa. Tämä auttaa lisäämään kalastuksen arvostusta ja kilpailukykyä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kalatalouden alusta voi tarjota monia hyötyjä koko kalatalouden ketjulle. Se parantaa kalastuksen tehokkuutta ja kestävyyttä, mahdollistaa paremman yhteistyön ja tiedon jakamisen sekä luo uusia mahdollisuuksia lisäarvon tuottamiseen. Tärkeintä on kuitenkin yhteistyö eri sidosryhmien välillä, jotta alusta saadaan kehitettyä toimivaksi ja hyödylliseksi kaikille osapuolille.  Erityisesti kalastajille, jotka ovat tärkein osapuoli onnistumisen kannalta.

Koodaustyö etenee monen mutkan kautta. Tavoitteena on saada päivitetty versio Järvikala-sovelluksesta Google Play-kauppaa ennen kesää 2023. Kehitystiimiin on saanut sisävesien kaupallisia kalastajia mukaan, jotta käyttäjien tarpeet huomioidaan kehittämisessä.

Järvikala-sovelluksen kehityspanos keskittyy kohtiin 1–2 ja 5. Kohtaan kolme ”käyttäjätunnusten muutos” ei tarvinnut toimenpiteitä. Kohta neljä ”kahdensuuntainen tiedonsiirto” ei voitu toteuttaa, johtuen viranomaisten valmiudesta ja nykytilanteesta. Positiivisena puolena on, että tulevaisuudessa kahden suuntainen tiedonkulku rajapinnasta olisi mahdollista toteuttaa lähitulevaisuuden uudistuksien myötä ja hankkeen jälkeen tarvittaessa. Siten kalastaja saisi sähköisessä muodossa olevat omat saalishistoriatiedon käyttöönsä Järvikala-sovellukseen, joka on yksi pullokaula ottaa digijärjestelmiä käyttöön.

Toimenpiteet:

1. Sovelluksen käyttö offline-tilassa
2. Sovelluksen tietoturvan parantaminen
3. Käyttäjätunnusten muutos
4. Kahdensuuntainen tiedonsiirto
5. Saalismäärien ilmoittaminen osakaskunnittain

Mikäli Järvikala-sovellus on uusi tuttavuus, niin tutustu sovellukseen linkistä: Google Play-kauppa – Järvikala-sovellus

2. Selvitys skaalattavista teknologioista

Teknologia valinnoilla voidaan säästää merkittävästi resursseja ja kustannuksia. Kalatalouden digitaaliset sovellusratkaisut tulisi toimia Android-, iOS- ja WEB-laitteilla, jotta voidaan tarjota arvoketjun eri toimijoille tarpeeseen sopivia ratkaisuja ja lisäpalvelulaajennoksia tulevaisuudessa.

Onko kalatalouden digitaalisuuden kehittymisen avainkohta avoimessa lähdekoodissa ja yhteiskehittämisessä? Lue lisää Xamk:n ohjelmistosuunnittelija Markus Tiaisen selvityksestä skaalattavista teknologioista.

Linkki selvitykseen: Selvitys skaalautuvista teknologioista

3. Muut kehittämiskohteet

Sisävesikalastajien kanssa keskusteltiin Järvikala-sovelluksen ja digitalisaation jatkokehittämisestä sekä tarpeista. Osa asioista olivat pienempiä ja yksityiskohtaisempia. Yhden luukun periaate kalataloudessa nähdään sisävesillä järkevänä vaihtoehtona kustannus- ja kehittämisnäkökulmasta. Tärkeää olisi, että tunnukset ohjaavat oikeisiin ilmoituksiin ja käyttö olisi helppoa. Suurin pelko liittyy byrokratian lisääntymiseen, kuten merikalastuksessa YKP:n myötä. Sisävesikalastus on ollut vuosia positiivisessa kehityksessä liikevaihdossa ja kalastajien määrässä mitattuna sekä osa merialueen kalastajista on siirtynyt kalastaman sisävesille.

Yhteistyö liittojen välillä nähdään mahdollisuutena, jos tasa-arvo säilyy vaikuttamisessa. Liittojen/ yhdistyksien yhteistyö asettaa reunaehtoja osaltaan digitaalisuuden kehittämiselle tulevaisuudessa, mutta parhaimmillaan se voi edistää yhteistyön kehittymistä konkreettisesti. Hankkeen aikana todennettiin liittojen yhteistyön lisääntymistä, erityisesti digitaalisen kehittämisen ja ratkaisujen myötä.

Ennen omien tietojen jakamista tulee pelisäännöt olla selvillä (esim. Sitran reilu datatalous). Tulee tietää mitä ja kenelle tietoa jaetaan, koska väärissä käsissä tieto tuo ongelmia kalastajille. Tieto voi antaa väärän kuvan, jos asioista ei ole tarpeeksi tietämystä. Tärkeintä on, että kalatalousalue hyötyy tietojen jakamisesta eli voidaan hoitaa kalavesiä paremmin. Myös tärkeää on kyetä helpottamaan kalastajien vesille pääsyä faktatiedon avulla. Tiedon ja ymmärryksen välitys poliittiseen päätökseen asti koetaan tärkeänä eli tarvitaan faktaa olettamuksien tilalle.  Digitaalisella tiedonkululla voitaisiin parhaimmillaan päästä eroon paperisista toimintatavoista ja anonymisoida kalaerää koskevia fyysisiä tietoja (lähetysluettelo) ja tietosuojan alaisia tietoja. Täten mm. kalastajien välinen yhteistyö voisi kehittyä esimerkiksi yhteiskuljetuksien osalta, joka toisi kustannussäätöjä ja positiivisuutta alalle.

Jatkokehittämisen osa-alueita Järvikala-sovellukseen ja digitalisaation kokonaisuuteen:

• Uuden koodikielen vaihtaminen Järvikala-sovellukseen ja kohti yhden luukun periaatetta, jonka jälkeen edetään muihin vaiheisiin ja ominaisuuksiin (saadaan Apple käyttäjät mukaan)
• Käyttöohjeistuksien ja hintatietojen lisääminen sovellukseen
• Sähköisen lähetysluettelon lisätietokohdat mm. omavalvonta
• Tiedonsiirron ja saalisraportointi (kannattavuus, yksikkösaalis/ pyyntiponnistus, mittaristo)
• Integroitu kalan myynti ja osto ratkaisut – B2B ja B2C (esim. Xamk:n pilotit)
• Integroitu verkkokauppa kalastajille (materiaalit, tarvikkeet yms.)
• Integroidut logistiikan digiratkaisut (esim. Xamk:n pilotit)
• Kahdensuuntainen ja reaaliaikainen tiedonkulku rajapinnasta – Järvikala-sovellus – viranomainen välillä (nyt tietoviive on 1kk)
• Tarvitaan lisää tutkimustietoa vesistöistä ja kalastuksesta sekä kalasta (kalan kasvu)
• Päätöksien tilalle faktaa
• Huoltovarmuuden muistaminen ja kehittäminen
• Nykyaikainen datan tietopankki kalatalouden eri sidosryhmille (hyödynnetään yli hallintoalojen (MMM, YM yms.) ja kaupallisen kalastuksen sekä vapaa-ajankalastuksen tietoa. Eli pystyttäisiin hoitamaan datan avulla kalavesiä paremmin Suomessa.

1. Viestintä ja tiedottaminen

Viestinnän tavoitteena on sitouttaa kalatalouden toimijoita jäljitettävyyden kehittämiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Viestintää toteutetaan eri media-alustojen kautta.

Ota hankkeen somekanavat seurantaan:

• Facebook
• Twitter

Hankkeen ydin viesti kohderyhmille ovat seuraavat:

Viranomaiset: ”Yhteisellä digiratkaisulla kustannustehokkuutta kalatalouden valvontaan”

Ammattiliitot ja kaupalliset kalastajat: ”Uusilla ratkaisuilla sujuvuutta työntekoon”

Yksityiset toimijat: ”Yhdellä ratkaisulla tehokkuutta ja helppoutta jäljitettävyysprosessiin”

2. Ohjausryhmä työskentely

Hankkeen ohjausryhmä on ollut aktiivinen ja  ohjausryhmän jäsenistä on ollut hankkeelle suurta apua.  Aiheena on ollut hankkeen sisältö ja edistyminen.  Ohjausryhmän aktiivinen rooli on erittäin tärkeä, jotta hankeen tavoitteisiin päästää ja saadaan tulevaisuutta varten reunaehdot kalatalouden digitaalisuudelle.

Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu monipuolinen edustus kalatalouden toimijoista aina kaupallisista kalastajista aina viranomaisiin asti. Ohjausryhmän lisäksi, mukaan on kutsuttu asiantuntijoita tukemaan hankkeen tavoitteita.

Mikäli haluat osallistua mukaan, niin laita viestiä osoitteeseen: antti.kinnunen@xamk.fi

3. Hankkeen raportointi ja tulosten kokoaminen

Tuloksista pyritään viestimään hankkeen ajalla eri media-alustojen kautta. Lopuksi koostetaan loppuraportti eri toimenpiteiden mukaisesti, joka jaetaan hankesivuilla.