Hanke luo pohjaa uusille digitaalisille ratkaisuille, toimintatavoille ja edistää datan käyttöä sekä hyödynnettävyyttä kalataloudessa

hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:

  • Sitouttaa kalatalouden toimijoita jäljitettävyyden kehittämiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön.
  • Tuottaa uutta tietoa kalan jäljitettävyystiedon tuottamiseen ja valvontaan
  • Esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja merialueen saalistietoilmoituksen kehittämiseen ja datan hyödyntämiseen.
  • Parantaa Järvikala-sovelluksen käytettävyyttä ja käytön houkuttelevuutta

Toimenpiteet:

Työpaketti 1: Merialueen saalistietojen ilmoittaminen: toiminnallisuus ja toteutusvaihtoehdot

Työpaketti 2: YKP:n ensierän tunnuksen tuottaminen ja etävalvonta

Työpaketti 3: Järvikala-sovelluksen käytettävyyden parantaminen

Työpaketti 4: Koordinointi, tiedottaminen ja viestintä

Tulokset:

Hankkeen tuloksena syntyy graafinen luonnos käyttäjälähtöisestä käyttöliittymästä merialueen saalinilmoittamisesta, käsitys mahdollisuudesta hyödyntää mobiiliratkaisuja merialueilla sekä tietoa etävalvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. Hankkeen tulokset lisäävät ymmärrystä jäljitettävyysketjun tietotarpeista ja eri vaihtoehdoista, joilla kalan ensierän tunnus voidaan muodostaa. Tätä tuodaan esille alustavalla ja visuaalisella arkkitehtuurilla. Lisäksi Järvikalasovelluksen käytettävyys paranee.

Hankkeen kohderyhmät:

Merialueen ja sisävesien kalastajat, alan keskeiset järjestöt, kalanjalostusyritykset sekä saalis- ja jäljitettävyystietoa käsittelevät viranomaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat vähittäis- ja tukkukauppa, kuluttajat, kalatalousalan kehittäjät.

Kohderyhmän osallistaminen hankkeen toimenpiteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Digitaalisen ratkaisun tulee palvella konkreettisesti käyttäjien tarpeita ja tuottaa lisäarvoa, jotta myöhemmin toteutettava järjestelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.

Hankkeessa on kyse tulevaisuuden kokonaiskuvasta

Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä hanketiimiin!

Kalan digijälki - tiedon arkkitehtuuri

 

 

Lisätietoja

Antti Kinnunen
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö
p. 050 476 3894
antti.kinnunen(A)xamk.fi
Verkostoidu:
LinkedInTwitter

Matti Ryhänen
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
TKI-asiantuntija
p. 050 566 9151
matti.ryhanen(A)xamk.fi

Markus Tiainen
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
Ohjelmistosuunnittelija
p. 0503028309
markus.tiainen(A)xamk.fi

Osatoteuttaja
Kim Jordas
Toimitusjohtaja
Suomen ammattikalastajaliitto SAKL r.y
p. 0400720690
kim.jordas(A)sakl.fi

Tietosuojaseloste

Ajankohtaista

Kalan digijälki-hankkeen työpaja 31.1.2023 Turussa

Aika: Ti 31.1.2023 klo 13–17

Paikka: Auriga Business Center, Juhana Herttuan Puistokatu 21, Turku

Aiheena merialueen ilmoitukset ja tulevaisuuden ratkaisut

Tutustumme uuteen käyttöliittymäsuunnitelmaan, jonka ydinideana on ”yhden luukun periaate”. Arvioimme yhdessä jatkokehityssuuntaa ja millaisia lisäarvoa tuovia ominaisuuksia tarvitaan. Kiteytämme yhdessä merialueen tietojen ilmoittamisen prosesseja ja malleja kehitystiimin kanssa.

Pohdimme yhdessä ratkaisuja, missä vaiheessa YKP-ensierän tunnus kannattaisi luoda käytännönelämässä. Lisäksi tarvitsemme selvyyden, olisiko etävalvontaa mahdollista toteuttaa helposti, jotta työaikaa voitaisiin säästää kaikilta osapuolilta.

Tarvitsemme asiantuntijuuttanne, joten tulkaa mukaan kehitystyöhön koko alan parhaaksi.

Ilmoittautumiset viimeistään 23.1.2023 (tarjoilua varten) osoitteeseen sakl(A)sakl.fi

Terveisin Xamk ja SAKL!

 

Kalan digijälki-hankkeen työpaja 10.3.2023 Naantalissa

Aika: Pe 10.3.2023 klo 9-13

Paikka: Naantalin kylpylä, Matkailijantie 2, 21100 Naantali

Työpaja on osana kaksi päiväistä Naantalissa  järjestettävää, alan ammattilaisille suunnattua Pro Kalan Kalafoorumia.

Paikkoja on rajoitetusti, joten varaa paikkasi pian! Linkki ilmoittautumiseen: Kalafoorumi Naantalissa 9.-10.3.2023

Työpajan aiheena merialueen ilmoitukset ja tulevaisuuden ratkaisut

· Tutustutaan uuteen käyttöliittymäsuunnitelmaan, jonka ydinideana on ”yhden luukun periaate”.
· Arvioidaan jatkokehityssuuntaa ja millaisia lisäarvoa tuovia ominaisuuksia tarvitaan.
· Kiteytetään merialueen tietojen ilmoittamisen prosesseja ja malleja kehitystiimin kanssa.
· Pohditan ratkaisuja, missä vaiheessa YKP-ensierän tunnus kannattaa luoda käytännön elämässä.
· Lisäksi selvitetään, olisiko etävalvontaa mahdollista toteuttaa helposti, jotta työaikaa voitaisiin säästää kaikilta osapuolilta.

Kehitystyöhön tarvitaan alan toimijoiden asiantuntijuutta, joten tulkaa mukaan koko alan parhaaksi.

Terveisin Xamk ja SAKL sekä Pro Kala!

 

Hanke etsii kehitystiimiin mukaan yhteensä 6 kaupallista kalastajaa (3 merialueen ja 3 sisävesialueen kalastajaa). Erityisesti etsitään merialueen I ryhmän rannikko- ja avomerikalastajia kehittämään tarpeiden mukaisia digiratkaisuja tulevaisuutta varten. Sisävesien I ryhmän kalastajien kehitystyö liittyy Järvikala-sovelluksen jatkokehittämiseen.

Hanke maksaa kehitystyöhön osallistumisesta korvausta yhteensä 1000 € sisältäen alv24% per kalastaja. Edellä mainittu korvaussumma sisältää kehitystiimin työt ja valtion matkustusääntöjen mukaiset matkakulut. Kaupallisten kalastajien valinta suoritetaan arvonnalla, mikäli osallistujia ilmoittautuu mukaan enemmän, mitä paikkoja on avoinna.

Kaupallisella kalastajalla on oltava seuraavat asiat kunnossa:

1) Päätös rekisteröinnistä kaupallisista kalastajien rekisteriin
2) Voimassa oleva vakuutustodistus (esim. MYEL)
3) Voimassa oleva ennakkoperintärekisteritodistus

Ilmoittaudu mukaan ja laita sähköpostia osoitteeseen: antti.kinnunen@xamk.fi

Tietoa

Seuraavassa kuvassa on tuotu YKP-jäljitettävyyteen liittyvää tietoa ja vaatimuksia.

Lisätietoja aiheesta:

Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta:

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyysvaatimukset

Taskuopas: Kuluttajiapalvelevista tiedoista

Suositus kalaerän tunnistenumeron eli eräkoodin muodostamiseksi

Ruokaviraston sivuilta:

YKP-jäljitettävyyden tietovaatimukset

Klikkaa kuvaa, niin näet sen tarkempana ja isompana!

Kalan digijälki - YKP-jäljitettävyys

Ammattiliitot ja kaupalliset kalastajat: ”Uusilla ratkaisuilla sujuvuutta työntekoon”

Yksityiset toimijat: ”Yhdellä ratkaisulla tehokkuutta ja helppoutta jäljitettävyysprosessiin”

Viranomaiset: ”Yhteisellä digiratkaisulla kustannustehokkuutta kalatalouden valvontaan”

Mitä muuta hyötyä?

  • Tavoitteena on varmistaa elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen
  • Turvata alkutuottajille tasavertaiset toimintaedellytykset
  • Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alkuperän laillisuuden varmistamiseen
  • Lisätä kalatalouden koko arvoketjun avoimuutta aina kuluttajalle asti
  • Todentaa vastuullisuutta ja kestävyyttä arvoketjussa
  • Alustatalouden kehittyminen

Nykytilan ongelmat?

  • Vaikka kalataloudessa kirjataan useaan kertaan samaa tietoa arvoketjun eri osissa eri järjestelmillä, ne eivät kuitenkaan täytä YKP:n mukaista jäljitettävyysketjua
  • Käytännössä kalastus- ja vesiviljelytuotteet eivät ole tällä hetkellä jäljitettävissä arvoketjun jokaisessa osassa

Nykyiset digijärjestelmät?

  • It-järjestelmien kehityskaarelle on tavanomaista, että eri tarpeiden pohjalta rakentuu useita digitaalisia ratkaisuja, kuten kalataloudessa
  • Lopulta tullaan pisteeseen, jossa on tarpeellista suunnitella kokonaisuus käyttäjien kanssa selkeämmäksi ja käyttäjälähtöisemmäksi sekä tunnistaa nykytilan tarpeet
  • Yhdelle alustalle tehtyä sovellusta/ järjestelmää on käytännössä mahdoton siirtää toimimaan toisella alustalla ilman työlästä ja kallista uudelleenkirjoitusta

Skaalattavien teknologioiden mahdollisuudet?

  • Monialustainen sovelluskehityskehys on joukko työkaluja, joiden avulla voit käyttää yhtä koodikantaa sovellusten rakentamiseen useille alustoille, kuten Androidille, iOS:lle, työpöydälle ja webille.
  • Tätä tarvitaan, jotta voidaan toimia yhden luukun periaatteella ja kustannustehokkaasti
  • Lisäksi voidaan tuottaa toimijoille uudentyyppistä lisäarvoa ja liittää tarpeiden mukaisia uusia palveluita, jotka edistävät kalatalouden kannattavuutta

 

Hankkeen toimenpiteet ja tulokset

1. Saalistietojen ilmoittaminen, nykytilan kuvaus

Tietoa hankitaan sidosryhmien haastattelujen avulla ja lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, kuten lait ja viranomaisten muut materiaalit. Tämän jälkeen koostetaan työpajojen kautta kuvaus nykytilanteesta. Kehitystiimiin pyritään rekrytoimaan merialueen kaupallisia kalastajia, jotta käyttäjien tarpeet huomioidaan kehittämisessä.

2. Merialueen järjestelmiin tutustuminen

Järjestelmiin pyritään tutustumaan  testitunnuksien tai/ ja yhteistyökumppaneiden avulla. Tutustuminen toimii pohjana eri tietotarpeiden, prosessien ja reunaehtojen tunnistamiseen.

3. Alustava graafinen käyttöliittymäsuunnitelma

Käyttöliittymää suunnitellaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, jotta käyttäjien tarpeet tule huomioitua. Tavoitteena on yhden luukun periaate, joka sujuvoittaisi eri toimijoiden työntekoa ja prosesseja.

Tutustu alustavaan käyttöliittymäsuunnitelmaan linkistä: Kalan_digijalki_saalisilmoitus (adobe.com)

Huomiothan, että kyseessä on ensimmäinen versio, jota ei ole vielä käyty sidosryhmien kanssa läpi. Mikäli yhteiskehittämien kiinnostaa sinua, niin otahan hankkeen asiantuntijoihin yhteyttä.

Luonnos saalisilmoituksesta, klikkaa kuvaa.

Kalan digijälki - saalisilmoitus ja jäljitettävyys

 

 

1. Vaihtoehtoisten toimintatapojen selvittäminen

Hanke selvittää, mitä vaihtoehtoisia toimintatapoja on ensierän tunnuksen muodostamiseen ja voidaanko ensierän muodostaminen liittää osaksi merialueen saalistietojen ilmoittamista. Tietoa hankitaan sidosryhmien haastattelujen avulla ja lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, kuten lait ja viranomaisten muut materiaalit.

2. Toimintamallien kuvaukset ja jalostaminen

Toimintamalleista tehdään kuvaukset, joita kehitetään työpajoissa yhteiskehittämisellä. Työpajat toteutetaan vuoden 2023 alusssa.

3. Etävalvonnan mahdollisuuksien selvittäminen

YKP:n edellyttämän jäljitettävyyden valvonnasta vastaavat kuntien terveystarkastajat Ruokaviraston ohjauksessa. Valvonta on maksullista ja vie aikaa, joten hanke selvittää, mitä edellytyksiä etävalvonnalle olisi ja mitä muita käyttökohteita ko. toimintatavalle voisi löytyä. Näitä asioita mietitään yhteiskehittämisen työpajoissa.

1. Järvikala-sovelluksen käyttö, offline tila, tietoturva, käyttäjätunnukset

Koodaustyö aloitetaan viimeistään joulukuun alusta 2022.  Tavoitteena on saada päivitetty versio Järvikala-sovelluksesta Google Play-kauppaa huhtikuun lopulla 2023. Kehitystiimiin pyritään rekrytoimaan sisävesien kaupallisia kalastajia, jotta käyttäjien tarpeet huomioidaan kehittämisessä.

Järvikala-sovelluksen kannalta kohdat 1–3 ovat kehittämisessä ensimmäisenä. Mikäli kehitystyön edistymiselle on suotuisat olosuhteen, niin hankkeessa pyritään toteuttamaan kohdat 3-4.  Järvikala-sovelluksen kehittämisen onnistuminen edellyttää hankkeen sidosryhmien aktiivisuutta kalastajista aina viranomaisiin saakka.

Toimenpiteet:

  1. Sovelluksen käyttö offline-tilassa
  2. Sovelluksen tietoturvan parantaminen
  3. Käyttäjätunnusten muutos
  4. Kahdensuuntainen tiedonsiirto
  5. Saalismäärien ilmoittaminen osakaskunnittain

Mikäli Järvikala-sovellus on uusi tuttavuus, niin tutustu sovellukseen linkistä: Google Play-kauppa – Järvikala-sovellus

2. Selvitys skaalattavista teknologioista

Teknologia valinnoilla voidaan säästää merkittävästi resursseja ja kustannuksia. Kalatalouden digitaaliset sovellusratkaisut tulisi toimia Android-, iOS- ja WEB-laitteilla, jotta voidaan tarjota arvoketjun eri toimijoille tarpeeseen sopivia ratkaisuja ja lisäpalvelulaajennoksia tulevaisuudessa.

Onko kalatalouden digitaalisuuden kehittymisen avainkohta avoimessa lähdekoodissa ja yhteiskehittämisessä? Lue lisää Xamk:n ohjelmistosuunnittelija Markus Tiaisen selvityksestä skaalattavista teknologioista.

Linkki selvitykseen: Selvitys skaalautuvista teknologioista

3. Muut kehittämiskohteet

Selviää Järvikala-sovelluksen kehitysprosessin aikana.

1. Viestintä ja tiedottaminen

Viestinnän tavoitteena on sitouttaa kalatalouden toimijoita jäljitettävyyden kehittämiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Viestintää toteutetaan eri media-alustojen kautta.

Ota hankkeen somekanavat seurantaan:

Hankkeen ydin viesti kohderyhmille ovat seuraavat:

Viranomaiset: ”Yhteisellä digiratkaisulla kustannustehokkuutta kalatalouden valvontaan”

Ammattiliitot ja kaupalliset kalastajat: ”Uusilla ratkaisuilla sujuvuutta työntekoon”

Yksityiset toimijat: ”Yhdellä ratkaisulla tehokkuutta ja helppoutta jäljitettävyysprosessiin”

2. Ohjausryhmä työskentely

Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestetään 15.11.2022. Aiheena on hankkeen sisältö ja tämänhetkinen edistyminen.  Ohjausryhmän aktiivinen rooli on erittäin tärkeä, jotta hankeen tavoitteisiin päästää ja saadaan tulevaisuutta varten reunaehdot kalatalouden digitaalisuudelle.

Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu monipuolinen edustus kalatalouden toimijoista aina kaupallisista kalastajista aina viranomaisiin asti. Ohjausryhmän lisäksi, mukaan on kutsuttu asiantuntijoita tukemaan hankkeen tavoitteita.

Mikäli haluat osallistua mukaan, niin laita viestiä osoitteeseen: antti.kinnunen@xamk.fi

3. Hankkeen raportointi ja tulosten kokoaminen

Tuloksista pyritään viestimään hankkeen ajalla eri media-alustojen kautta. Lopuksi koostetaan loppuraportti eri toimenpiteiden mukaisesti, joka jaetaan hankesivuilla.

Yhteistyössä

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

Suomen ammattikalastajaliitto, SAKL ry

SUOMEN SISÄVESIAMMATTIKALASTAJIEN LIITTO RY

Media ja tiedotteet

Tiedotteet kaupallisille kalastajille

Hanke rekrytoi kaupallisia kalastajia kehitystiimiin mukaan:

Tiedote, Kalan digijälki-hanke

Projektet rekryterar yrkesfiskare till utvecklingsteamet:

Pressmeddelande, Projektet, Fiskens digispår

Tiedotteet:

Mitä hankkeessa tehdään ja miksi?

Tiedote, Kalan digijälki-hanke

Mediaosumat:

Faktat

Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan

01.08.2022 – 31.05.2023

Toteuttajat

Hallinnoija: Xamk - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Osatoteuttajat: Suomen ammattikalastajaliitto, SAKL ry.

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 152 045 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja kansallisesta rahoituksesta.