Yhteenveto
Voidaan todeta sidosryhmätoiminnan perusteella, että VHKK-toimintamalli tuki vajaasti hyödynnettyjä kalojen arvoketjua. Vesien hoitoa kaupallisella kalastuksella olisi kestävän kehityksen mukaista ja osana kiertotaloutta. VHKK-toimintamallissa kalasaaliit hyödynnettäisiin eettisemmin korkeamman arvon tuotteiksi. Kaupalliset kalastajat ryhtyivät kalastamaan varta vasten enemmän vajaasti hyödynnettyjä kaloja elintarvikkeeksi ja lisäämään pyydyskapasiteettia. Kalastajat ryhtyivät oma-aloitteisesti ratkaisemaan kannattavuuden haasteita uusien toimintamallien kokeilulla. Yhteistyö keskittyi yhteiskuljetuksiin ja kalojen välivarastointiin sumppujen avulla.
Koodinointi tulevaisuudessa:
Toimintamallin tulevaisuuden koordinointi organisaatiosta käytiin useampia keskusteluja sidosryhmien kanssa. Organisaation kriteereinä olisi laajempi aluevaikuttaminen, hyvä taloudellinen tilanne (kassavirta), työhenkilöresurssit, osaaminen viestinnässä, ostoreskontrassa ja sopimuksissa sekä puolueettomuudessa.
Aluksi lupaavin vaihtoehto oli kalatalousalueet, joita Suomessa olisi 118 kpl. Osalla kalatalousalueilla ei kuitenkaan kaikki kriteerit täyty ja sama koskee osakaskuntia. Täten paras vaihtoehtona olisi kalaleaderit (10 kpl), joilla kriteerit täyttyisivät. Kalaleaderien vahvuutena olisi erityisesti laajempi aluevaikuttaminen ja jatkuvuus, jolloin vesien tilaan voitaisiin parantaa laajemmalla alueella ja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tärkeänä on tuntea alueen kalastajat, jotta toimintamalliin saataisiin rekrytoitua kalastajia mukaan. Koordinoinnin toteuttamisen kustannukset tulee huomioida.
Lisähuomioita:
Tärkeää olisi, että kalastajalla olisi aina kalasaaliin koostumusta riippumatta kannattavaa myydä se eteenpäin eli varmuus. Lisäksi olisi suotavaa olla olemassa yksi toimintamalli, johon voisi lähteä mukaan kalastajan halutetaan ja palvelu toimisi alueellisesti. Myös vesialueiden omistajien tulisi antaa kaupallisen kalastuksen lupia vajaasti hyödynnettyjen kalojen pyyntii ja sivusaaliin hyödyntämismahdollisuus. Pois lukien rauhoitetut kalalajit. Täten kalastajan olisi kannattavampaa kalastaa vajaasti hyödynnettyjä kaloja.
VHKK-toimintamallin kahden kalastajan näkemyksen mukaan vajaasti hyödynnetyt kalat jäävät kalastamatta, jos tuki jätettäisiin pois, koska kalojen tuojahinta ei ole kalastajalle kannattava. Palkkiossa määrässä tulisi vuosittain huomioida jokaisen vuoden kustannuksien nousut ja laskut sekä mahdolliset nopeat markkinahäiriöt. Lisäksi palkkiossa ja sopimuksessa tulisi huomioida vajaasti hyödynnettyjen arvoketjun tilannetta ja haasteita.
VHKK-toimintamallissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska saalisvarmuuden saavuttamiseen menee n. 3–5 vuotta ja vesistöissä tulokset näkyvät pitkän ajan päästä. Lisäksi elintarvikekalan sesonki on hyvin lyhyt keväällä ja syksyllä. Siten tulee myös arvioida riittääkö n. 25–30 % isomman kalan biomassan poistaminen vesistöistä pidemmällä aikavälillä elintarvikkeeksi. Vai pitääkö olla aluksi olla mahdollisuus erityyppisiin palkkioihin, jotta arvoketju kehittyisi ja kalastajalla olisi koko kalasaaliille ostaja.
Tärkeää olisi saada raaka-ainevirrat liikkeelle ja hyödynnettyä. Kun raaka-aineen saatavuus olisi parempi, niin kalojen automatisoitukäsittely ja logistiikka sekä kalasaaliin hyödyntämiseen tulisi markkinaehtoista kehitystä. Perinteiset ja nykyaikaiset elintarvikejalotusteknologiat tarvitsee edelleen kalojen lajittelua, suomustusta ja perkausta.
Tulevaisuuden palkkiomallin ehdotus:
- Elintarvikkeelle korkein palkkio + kalan elintarvike tuottajahinta esim. 0,50–1,00 €/kg ALV 0 % (huomioitu automaattinen lajittelun puute, jäähdyttämisen tarve ja pitkät kuljetus matkat sekä elintarvikkeisiin liittyvät vaatimukset)
- Lemmikkiruoaksi keskitason palkkio + lemmikkiruoan rehuhinta esim. 0,20 €/kg ALV 0 % (huomioitu jäähdyttämisen tarve ja pitkät kuljetus matkat)
- Biokaasuksi tai/ ja lannoitteeksi malantason palkkio + toiminnasta tulee tällä hetkellä vain kuluja esim. 150 €/toimitus (huomioitu pitkät kuljetusmatkat ja porttimaksut)
Kohti isompaa vaikuttavuutta:
Mikäli kalaleaderien avulla voitaisiin avata palkkiomalli koko Suomeen ja esim. 10 vuoden ajanjaksolle, niin hyvin todennäköisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen arvoketju tulisi kehittymään. Samalla veden tila parantuisi ja ravinteet saataisiin kiertoon vedestä. Lisäksi VHKK-toimintamallilla voitaisiin tukea Suomen ruokahuoltovarmuudem kehittymistä, joka on hyvin ajankohtainen asia. Palkkio tulisi rahoittaa Ympäristöministeriön budjetista, koska kalatalouden tuet ovat rajalliset ja ala voi saada vain pääsääntöisesti kalataloudelle tarkoitettua tukea.
Tarvitaanko VHKK-toimintamallia vai ei? Tässä haastava kysymys, josta kannattaa yhdessä keskustella lisää!
