Kotimaisen kalan käytön lisäämisellä tehoa vesiensuojeluun

Hankkeen tarkoituksena on jatkuvan kaupallisen toimintamallin luominen ja kehittäminen hoitokalastusten toteuttamiseen Etelä-Savossa.

Poisto- ja hoitokalastukset ovat yleisesti käytössä oleva toimintamalli vesistöjen tilan parantamisessa, joita rahoitetaan erilaisten ympäristöhankkeiden yhteydessä. Yhdeksi poisto- ja hoitokalastusten suurimmiksi haasteiksi koetaan monesti toiminnan jatkumattomuus hankkeiden päättymisen jälkeen.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.

Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.

Xamki pilotoi vesiensuojelua kaupallisella kalastuksella – MIksi?

Tällä hetkellä kalastus on ainoa tehokas tapa poistaa vesistöihin joutuneita ravinteita ja samalla kalakannat säilyvät elinvoimaisina. Hoitokalastuksia tekeviä kalastajia Suomessa on liian vähän vesistöjen määrää nähden. Ratkaisuna ongelmaan olisi siirtyminen kaupallisen kalastuksen malliin, jolloin useampi kalastaja kalastaisi vajaasti hyödynnettyjä kaloja ja toiminta tukisi vesistöjen ylläpitoa. Samalla kalasaalis tulisi hyödynnettyä herkullisiksi kalatuotteiksi.

Kalastuspilotoinnin tavoitteena onkin kannustaa kala-alan toimijoita siirtymään kohti kaupallista kalastusta. Kalastaja saa pilotoinnissa markkinahinnan kalasaaliista ja tämän lisäksi kalastajia tuetaan ravinteidenpoistopalkkiolla.

Osuuskunnan näkökulmasta hoitokalastuksen kustannukset ja järjestelytyö jäisivät pois, jolloin kalastuslupien kautta tulovirta kääntyisi positiiviseksi. Kaupallinen kalastus edellyttää lupien saamista kalastajalle.

Etelä-Savon vesistöissä olisi särkikaloissa arvion mukaan potentiaalia 2.000.000 – 4.000.000 kg verran vuodessa kestävästi. Suomessa on useita alueita, jossa särkikaloja voitaisiin kalastaa entistä enemmän ja kestävästi. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa villikaloja kaloja voidaan vuodessa kalastaa kestävästi jopa 50.000.000 kg edestä.

Kuva esittää Etelä-Savon hoitokalastuksen ja kaupallisen kalastuksen eroja.

Lisätietoja

Antti Kinnunen
Kaakkois-Suomen
Ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö
p. 050 476 3894
antti.kinnunen(A)xamk.fi

Saku Sourulahti
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
Ohjelmistosuunnittelija
p. 050 409 4447
saku.sourulahti(A)xamk.fi

Matti Ryhänen
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
TKI-asiantuntija
p. 050 566 9151
matti.ryhanen(A)xamk.fi

Seuraa

Ajankohtaista

Järvikala-sovelluksen uusi versio saatavilla lähiaikoina!

Paina tästä ja laataa sovellus!

Ilmoittaudu mukaan Xamkin kalastukseen Etelä-Savon alueelle vuodelle 2022

Ehdot lyhyesti:

Palkkiota maksetaan 0,5 €/ kg + ALV 24%
Palkkiota on vuodelle 2022 n. 13.700 €
Kalalajit: särki, lahna, säyne, pasuri ja kuore
Kalasaalis tulee olla pyydetty Etelä-Savon alueelta
Palkkiota maksetaan elintarvikkeeksi toimitetusta kalasta
Rekisteröitynyt kaupallisen kalastuksen rekisteriin
Yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin
YEL-, TyEL-, MYEL- tai vastaavan vakuutuksen voimassaolo

Ota yhteyttä:
Antti Kinnunen
p. 050 476 3894
antti.kinnunen(A)xamk.fi

Paina tästä ja lähetä sähköposti!

Toimintamallin luominen ja Etelä-Savon pilottikalastus

Toimintamallin reunaehdot

Tavoitteena on ohjata mahdollisimman suuri määrä kalastetusta saaliista elintarvikekäyttöön. Tavoitteen edistämiseksi hanke maksaa elintarvikkeeksi menevälle saaliinosalle palkkiota. Kalastajat tekevät sopimukset saaliin myymisestä ja toimittamisesta itse suoraan jalostusyritysten kanssa. Palkkion piiriin kuuluvan kalastuksen aloittamisesta on ilmoitettava Xamkin hankkeessa nimetylle yhteyshenkilölle.

Palkkion suuruus on 0,5 €/kg (sis. ALV 24 %) jatkojalostukseen toimitetusta kalasta ja palkkion perusteena on korvaus vesistöstä poistetusta fosforista. Vain saaliin ihmisravinnoksi menevästä osasta maksetaan sopimuksen tehneille kalastajille tai kalastusyrityksille ravinteidenpoistopalkkio. Palkkion piirissä oleva saalis pitää olla pyydetty Etelä-Savon alueelta. Kalastuksen kohteena on vajaasti hyödynnetyt kalalajit särki, lahna, säyne, pasuri ja kuore. Kalastuksen raportointi tapahtuu Järvikala mobiilin saalistietojärjestelmän avulla ja maksut menevät sähköisen laskutuksen kautta.

Palkkion maksussa ovat etusijalla vesienhoidon kannalta tärkeät kohteet eli vesistöjen tilaluokituksessa hyvää huonommassa tilassa tai heikentymisriskissä olevat vesistöt. Vesistöjen tilaluokituskartta löytyy ELY-keskuksen julkaisusta ”Vesien tila hyväksi yhdessä” tai Vesien tilakartasta.

Ohjeet kalastajan Järvikala sovellutukseen ja ELU2 tunnuksiin

Pilottikalastuksen vaikutuksia Etelä-Savon vesistöihin 8/21

Pilotointiin on saatu kalastajia ja kalastusyrityksiä mukaan sekä kalastukset ovat parhaillaan käynnissä. Kalasaaliita on jo tullutkin. Etelä-Savon vesistöistä on poistunut ravinteita jo hyvin. Fosforia on poistunut kaupallisen kalastuksen ansiosta yhteensä n. 51 kg ja typpeä 127 kg. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Etelä-Savon vesistöistä on estetty levää kasvamasta yhteensä 50.827 kg verran. Kalasaaliita on saatu 7251 kg edestä ja ne ovat menneet hyötykäyttöön elintarvikkeiksi. Saaliiksi on saatu lahnaa, särkeä ja säynettä, joista syntyy herkullisia herkkuja ihmisille.

Pilottikalastuksen kokonaistavoiteena on saavuttaa vuoden 2021 ja 2022 aikana yhteensä 40.000 kg kalasaalis. Vesistöistä poistuisi n. 280 kg fosforia ja 700 kg typpeä, jolla estettäisiin levää kasvamasta 280.000 kg edestä.

Kala-alan digitaalisuuden kehittäminen

Kehitämme Xamkissa uudella tavalla kala-alan viestintää. Prototyypin kehittämisessä käytämme käyttäjäystävällistä näkökulmaa ja otamme huomioon sidosryhmien tarpeet. Kehitystyössä korostuu yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa kuten esimerkiksi tekoäly-, rajapinta- ja sovelluskehittäjät, ammattikalastajat ja ohjausalan ammattilaiset. Kehistyö sisältää ketterän kehittämistyön menetelmiä ja käyttöliittymäsuunnittelua sekä rakentamista. Seuraavassa kuvissa on Xamin kalahankkeiden digitaalisuuden kehittämisen kokonaisuus ja tiedonkulun kehittämisen malli. Kehitystyö Käy tutustumassa myös Toiminnanohjaus -hankkeeseen!

Kala-alan tiedonkulun kehittämisen malli

Järvikala sovellus

Hankkeen digitaalisuuden kehittäminen pohjautuu Xamkin aiemmin kehittämään Järvikala sovellukseen. Ammattikalastaja voi tehdä kalasaaliin ilmoituksen viranomaisille mobiililaitteella. Järvikala sovellutukseen on tulossa myös parannuksia ammattikalastajien toiveiden mukaisesti ja ulkoasu päivittyy lähiaikoina. Tutustu Xamkin ohjelmistosuunnittelijan Saku Sourulahden kehitystyön kuulumisiin hankkeen Facebook sivuilla. Linkki Järvikala sovellutuksen uuden ilmeen esittelyvideoon.

Järvikala sovellutuksen päänäkymä

Järvikala sovellutuksen kalasaaliin kirjaaminen

Järvikala sovellutuksen saalistietojen lähettäminen viranomaiselle

Tulossa on uusi ominaisuus, jossa käyttäjä näkee värikoodilla, onko kalasaalistieto lähetetty viranomaiselle.

Pilottikalastuksen raportoinnin kehittäminen

Kalastajilta nousi esiin päästä hyödyntämään omaa saalisilmoitustietoa. Suunnitteilla on ratkaisu, jossa kalastaja pystyisi hakemaan kirjaamaansa tietoa ja välittämään sitä eteenpäin pdf- tai exel- tiedostona. Omien tietojen jakamismahdollisuudella edesautetaan kalastajaa nopeampaan ja helpompaan lupa- sekä viranomaisasiointiin. Tulevaisuudessa oli mahdollisuus tuoda lisäominaisuuksia esimerkiksi sähköinen omavalvonta, kuormakirjoja tai lähetysasiakirjoja. Hankeen pilotointikalastukseen kannalta raportointiviestintä helpottuu huomattavasti.

Järvikala sovelluksen kalastajan omien saalistilastojen tarkastelu tietyltä ajanjaksolta

Järvikala sovelluksen kalastajan omien saalistilastojen vertailu tietyltä ajanjaksolta

Järvikala sovelluksen kalastajan saalistiedon lähettäminen

Kuvissa on uusi ominaisuus, jossa kalastaja voi lähettää saalistietoa pdf- tai exel-tiedostona haluamalle vastaanottajalle eri mediavälineillä.

Kalastajan kalasaalis pdf-tiedosto

Kalastajan kalasaalis exel-tiedosto

Ympäristön suojelua kaupallisella kalastuksella - toimintamalli

Toimintamallin yhteistyösopimus

Sopimuksen reunaehtoja on selvitetty yhteistyössä hankkeen sidosryhmien kanssa. Yhteistyösopimuksen toimivuutta testataan käytännönelämässä vuoden 2021 ja 2022 aikana. Toimintamallin parannuksia ja muutoksia on saatu selville. Kerätyn palautteen mukaan olisi tarvetta kokeilla palkkioon muutosta. Alvin osuus palkkiossa on herättänyt eniten puheen aihetta, koska sillä on suuri vaikutus kalastajan kannattavuuteen. Lisäksi kalastajat näkisivät, että palkkioon tehtävät muutokset voisivat aktivoida uusia kalastajia mukaan.

Toimintamallin yhteistyösopimuksen kohtaan haluttaisiin muutoksia: ”Palkkion maksussa ovat etusijalla vesienhoidon kannalta tärkeät kohteet eli vesistöjen tilaluokituksessa hyvää huonommassa tilassa tai heikentymisriskissä olevat vesistöt”. Haasteena on, että kalat siirtyvät alueelta toiselle eri vuoden aikoina. Tämä vähentää kalastajien halukkuutta osallistua toimintamalliin, koska kalastus suunnataan potentiaalisille pyyntipaikoille, josta kalaa saadaan parhaiten. Hyvän veden alueella pyydetystä kalasaaliista suurin osa voi muodostua huonomman tilan vedestä kalasta. Elintarvikkeeksi pyydetyn kalan vaatimukset asettavat kalastukseen reunaehtoja mm. saaliin jäähdytys ja kylmäketju sekä laatu. Siten vajaasti hyödynnettyjen kalojen pyynti keskittyy kylmänveden aikaan.

Lisätietoja: toimintamallin yhteistösopimuksesta:

YHTEISTYÖSOPIMUS kalastuspalkkio

Toimintamallin seuranta

Kalastajalla on jatkossa mahdollisuus raportoida toimintamallin tilaaja suoraan Järvikala sovelluksen avulla pdf- tai exel-tiedoston kautta.

Kalastajan kalasaalis exel-tiedosto

Ostoreskontra – laskutus

Toimintamallissa on tarkoitus testata sähköistälaskutusta kalastajien ja Xamkin välillä, jotta laskutusprosessissa olisi nykyajan vaatimuksien mukainen.

Kalastajat ovat olleet valmiita testaukseen, mutta kaikilla tilitoimistoilla ei ole ollut käytössä sähköistälaskutusta. Tästä syystä laskut välitetään vielä sähköpostilla. Liitteenä on yksi pdf-tiedosto, jossa on kaikki tarvittavat dokumentit laskun hyväksyntään ja toimintamallin seurantaa varten. Tällä hetkellä laskutusprosessi on toiminut vaivattomasti ja helposti. Sähköistä laskutusta on päästy kokeilemaan kalastajan kanssa ja se on nopeuttanut huomattavasti ostoreskontraa.

Digitaalinen tiedonsiirtokanava

Digitaalisen tiedonsiirtokanavan lähtökohtana on käyttäjäystävällisyys, jossa voidaan siirtää tietoa kalastajalta kuluttajalle asti. Tarkoituksena on välittään kalan arvoketjussa kalan alkuperätieto eli jäljitettävyystieto ja ympäristötieto. Kuluttajalle tärkeäksi tiedoksi on valikoitunut kalastamisalue, pyyntipäivä, kalalaji ja ympäristötieto. Täten voidaan todentaa ammattikalastuksen ekologisia vaikutuksia vesistöihin.

Ammattikalastajalla on tärkeä rooli tiedonkulussa, koska he ovat tiedonlähteenä kalan jäljitettävyydessä. Järvikala sovellus toimii tiedonvälityksen perustana, jonka kautta tieto saadaan välitettyä kalan arvoketjussa aina kuluttajalle asti.

Kotimaisen kalan fosfori ja levän kasvu vesistössä

Käytettävissä olevaa ympäristötietoa on useita ja erilaisia. Potentiaalisin ympäristötieto olisi tällä hetkellä kalan sisältämä fosfori. Kalan mukana poistuu fosforia vesistöistä, kun kalaa saadaan saaliiksi ja syödään. Tiesitkö, että 1g fosforia kasvattaa 1kg levää?

Kuvassa ”fosfori” on tuotu esiin kotimaisten kalojen fosforipitoisuuksia. Yksi kilo kalaa sisältää 4-8 g fosforia. Kuvassa ”levän kasvu” esittää, kuinka paljon kala syöminen vähentää levän kasvua vesistössä. Yksi kilo syötyä kalaa vähentää vesistöistä levää n. 4-8 kg.

Tiedonsiirron suunnittelu

Digitaalisen tiedonsiirtokanavan suunnittelutyössä on mallinnettu kokonaiskuvaa ja tiedonkulun prosessia. Tämän jälkeen on tehty tiedonkulusta erilaisia skenaarioita, joissa pyritään huomioimaan useita vaihtoehtoja.

Suunnittelu työssä pyritään muotoilemaan ja konseptoimaan tiedonkulkua. Täten saadaan eri tiedonkulkuvaiheet näkyväksi ja selvitettyä ennen varsinaista koodaustyötä. Qr-koodi on yksi vaihtoehdoista tiedonvälitykseen, mutta myös muita vaihtoehtoja selvitetään.

Kuvissa on digitaalisen tiedonsiirtokanavan prosessikuvauksen suunnitelma ja skenaarion mallinnusta.

Yksinkertainen malli tiedonkulun prosessista

Tiedonkulun skenariosuunnittelua

Veden vuoro

Itä-Suomen kalatalousryhmä

SUOMEN SISÄVESIAMMATTIKALASTAJAT RY

Media ja tietosuojaseloste

Medianäkyvyys:

Länsi-Savo 4.8.2020
Etelä-Savon ely-keskus myönsi avustuksia vesistöjen kunnostukseen – Xamkin hanke sai toimintamallin luomiseen yli 100 000 euroa | Paikalliset | Länsi-Savo (lansi-savo.fi)

Yle.fi verkkojulkaisu 5.8.2020
Vesistöjen kunnostukselle myönnettiin avustuksia Etelä-Savossa | Yle Uutiset | yle.fi

Savon-Sanomat 5.8.2020
Valvatuksen ja Raudanvesien vesistönhoitohankkeet saivat avustusta elyltä

Kangasniemen kunnallislehti 6.8.2020
Avustuksia vesistökunnostuksiin

Pieksämäen lehti 22.8.2020
Vähempiarvoisessa kalassa on potentiaalia

Warkauden Lehti 15.4.21
Uusi kalastustoimintamalli

Länsi-Savo 15.4.21
Etelä-Savossa on runsaasti hoitokalastuksen tarpeessa olevia vesistöjä – Mikkelin seudulla hoitokalastusta toivotaan muun muassa Pappilanselälle ja Annilanselälle

Länsi-Savo 19.4.21
Etelä-Savossa on runsaasti hoitokalastuksen tarpeessa olevia vesistöjä – Mikkelin seudulla hoitokalastusta toivotaan muun muassa Pappilanselälle ja Annilanselälle

Itä-Savo 16.4.21
Etelä-Savossa on runsaasti hoitokalastuksen tarpeessa olevia vesistöjä – Xamkin kala-alan hankkeessa kannustetaan kalastajia toimittamaan särkikaloja jalostukseen palkkiota vastaan

Itä-Savossa 19.4.21
Etelä-Savossa on runsaasti hoitokalastuksen tarpeessa olevia vesistöjä – Xamkin kala-alan hankkeessa kannustetaan kalastajia toimittamaan särkikaloja jalostukseen palkkiota vastaan

Puruvesi-lehti 29.4.21
https://app2.viidakkomonitor.fi/hit/tldr/552388

Itä-Savo 3.5.21
https://app2.viidakkomonitor.fi/hit/tldr/553998