Toimintamallin palaute ja yhteistyösopimus
Sopimuksen reunaehtoja on selvitetty yhteistyössä hankkeen sidosryhmien kanssa. Yhteistyösopimuksen toimivuutta testataan käytännönelämässä vuoden 2021 ja 2022 aikana. Toimintamallin parannuksia ja muutoksia on saatu selville. Kerätyn palautteen mukaan olisi tarvetta kokeilla palkkioon muutosta. Alvin osuus palkkiossa on herättänyt eniten puheen aihetta, koska sillä on suuri vaikutus kalastajan kannattavuuteen. Lisäksi kalastajat näkisivät, että palkkioon tehtävät muutokset voisivat aktivoida uusia kalastajia mukaan. Palkkiota nostetaan ALV:n verran vuodelle 2022.
Toimintamallin yhteistyösopimuksen kohtaan haluttaisiin muutoksia: ”Palkkion maksussa ovat etusijalla vesienhoidon kannalta tärkeät kohteet eli vesistöjen tilaluokituksessa hyvää huonommassa tilassa tai heikentymisriskissä olevat vesistöt”.
Haasteena on, että kalat siirtyvät alueelta toiselle eri vuoden aikoina. Tämä vähentää kalastajien halukkuutta osallistua toimintamalliin, koska kalastus suunnataan potentiaalisille pyyntipaikoille, josta kalaa saadaan parhaiten. Hyvän veden alueella pyydetystä kalasaaliista suurin osa voi muodostua huonomman tilan vedestä kalasta. Elintarvikkeeksi pyydetyn kalan vaatimukset asettavat kalastukseen reunaehtoja mm. saaliin jäähdytys ja kylmäketju sekä laatu. Siten vajaasti hyödynnettyjen kalojen pyynti keskittyy kylmänveden aikaan.
Toimintamalli saa kannatusta kalastajien keskuudessa, mutta myös vastustusta. Toimintamalliin pilotointiin osallistuvat kalastajat kokevat toimintatavan hyvänä. Tämä tukee kalastajaa toimittamaan vajaasti hyödynnettyjä kaloja elintarvikekäyttöön. Toimintamallin palkkio käytännössä menee kuljetuskustannuksiin, koska kalastaja huolehtii itse kalan kuljettamisesta. Koko Suomea kattavaa ja toimivaa logistiikkaverkostoa ei ole olemassa kotimaiselle villikalalle.
Alueellinen tasa-arvo tulisi huomioida. Kalastajilla tulisi olla mahdollisuus osallistua toimintamalliin haluamallansa alueella. Lisäksi huolta herättää kalanostajien reagointi tuottajahintoihin eli jäädyttäkö maksettava palkkio vajaasti hyödynnettyjen kalojen hintakehityksen. Toimintamallin koordinointi askaruuttaa tulevaisuudessa, kuka olisi sopiva organisaatio, jotta ristiriidoilta vältyttäisiin.
Toimintamallin jatkuvuudesta on käyty alustavia keskusteluja sidosryhmien kanssa. Vaihtoehtona voisi olla kalatalousalueet. Suomessa vuonna 2019 on toiminut 118 kalatalousaluetta, joilla on organisaatiot ja hallitukset olemassa. Kalatalousalueet ovat isompia kokonaisuuksia, joiden alueilla on useita osakaskuntia. Kalatalousalueen kautta toimintamallin hallinnointi voisi olla selkeämpää ja vaikutuksia saataisiin kokonaisvaltaisemmin. Kalatalouden keskusliiton verkkosivuille (ahven.net) on koottu tietoa kalatalousalueista ja organisaatioista.
Toimintamallin yhteystyösopimus
Lisätietoja: toimintamallin yhteistösopimuksesta:
YHTEISTYÖSOPIMUS kalastuspalkkio
Toimintamallin raportoinnin kehittäminen
Kalastajilta nousi esiin päästä hyödyntämään omaa saalisilmoitustietoa. Lisäksi toimintamallin seurannasta nousi esiin tarpeita raporteille. Suunnitteilla on ratkaisu, jossa kalastaja pystyisi hakemaan kirjaamaansa tietoa ja välittämään sitä eteenpäin pdf- tai exel- tiedostona.
Omien tietojen jakamismahdollisuudella edesautetaan kalastajaa nopeampaan ja helpompaan lupa- sekä viranomaisasiointiin. Tulevaisuudessa oli mahdollisuus tuoda lisäominaisuuksia esimerkiksi sähköinen omavalvonta, kuormakirjoja tai lähetysasiakirjoja. Hankeen pilotointikalastukseen kannalta raportointiviestintä helpottuu huomattavasti.
Järvikala sovelluksen kalastajan omien saalistilastojen tarkastelu tietyltä ajanjaksolta
Järvikala sovelluksen kalastajan omien saalistilastojen vertailu tietyltä ajanjaksolta
Järvikala sovelluksen kalastajan saalistiedon lähettäminen
Kuvissa on uusi ominaisuus, jossa kalastaja voi lähettää saalistietoa pdf- tai exel-tiedostona haluamalle vastaanottajalle eri mediavälineillä.
Kalastajan kalasaalis pdf-tiedosto
Kalastajan kalasaalis exel-tiedosto
Ostoreskontra – laskutus
Toimintamallissa on tarkoitus testata sähköistälaskutusta kalastajien ja Xamkin välillä, jotta laskutusprosessissa olisi nykyajan vaatimuksien mukainen.
Kalastajat ovat olleet valmiita testaukseen, mutta kaikilla tilitoimistoilla ei ole ollut käytössä sähköistälaskutusta. Tästä syystä laskut välitetään vielä sähköpostilla. Liitteenä on yksi pdf-tiedosto, jossa on kaikki tarvittavat dokumentit laskun hyväksyntään ja toimintamallin seurantaa varten. Tällä hetkellä laskutusprosessi on toiminut vaivattomasti ja helposti. Sähköistä laskutusta on päästy kokeilemaan kalastajan kanssa ja se on nopeuttanut huomattavasti ostoreskontraa.
