Hankkeen tarkoituksena on Itä-Suomen kalatalouden logistiikan ja lajittelun kehittäminen sekä kalansaaliiden kaupankäynnin tehostaminen.

Vesistöjen rikkomassa Itä-Suomessa pitkät kuljetusmatkat nostavat helposti kuljetuskustannukset liian korkeiksi. Kalasaaliiden ja kalajakeiden koneellisen lajittelun puuttuminen aiheuttaa haasteita kaupalliselle toiminnalle. Digitaalisen toiminnanohjauksen kehittyminen Itä-Suomen kalatalousalueella tehostaisi kalasaaliiden kaupankäyntiä. Isompana tavoitteena on saada enemmän kotimaista kalaa ruokapöytään.

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on:

  • Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
  • Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
  • Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Lisätietoja

Antti Kinnunen
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö
p. 0504763894
antti.kinnunen(A)xamk.fi

Saku Sourulahti
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
Ohjelmistosuunnittelija
p. 0504094447
saku.sourulahti(A)xamk.fi

Kala-alan digitaalisuuden kehittäminen

Kehitämme Xamkissa uudella tavalla kala-alan viestintää ja logistiikkaa digitaalisuutta hyödyntäen. Prototyypin kehittämisessä käytämme käyttäjäystävällistä näkökulmaa ja otamme huomioon sidosryhmien tarpeet. Kehitystyössä korostuu yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa kuten esimerkiksi tekoäly-, rajapinta- ja sovelluskehittäjät, ammattikalastajat ja ohjausalan ammattilaiset. Kehityö sisältää ketterän kehittämistyön menetelmiä ja käyttöliittymäsuunnittelua sekä rakentamista. Seuraavassa kuvassa on Xamin kalahankkeiden digitaalisuuden kehittämisen kokonaisuus. Käy tutustumassa myös Arvoketju -hankkeeseen.

Xamin kalahankkeiden digitaalisuuden kehittämisen kokonaisuus

Järvikala sovellutuksen uusi ulkoasu ja lisäominaisuus

Hankkeen digitaalisuuden kehittäminen pohjautuu Xamkin aiemmin kehittämään Järvikala sovellukseen. Ammattikalastaja voi tehdä  kalasaaliin ilmoituksen viranomaisille mobiililaitteella. Järvikala sovellutukseen on tulossa myös parannuksia ammattikalastajien toiveiden mukaisesti, jolloin käyttäjä näkee, mitkä tiedot ovat lähetetty ja samalla päivittyy myös Järvikala sovellutuksen ulkoasu lähiaikoina. Tutustu Xamkin ohjelmistosuunnittelijan Saku Sourulahden kehitystyön kuulumisiin hankkeen Facebook sivuilla. Linkki Järvikala sovellutuksen uuden ilmeen esittelyvideoon. Ohjeet kalastajan Järvikala sovellutukseen ja ELU2 tunnuksiin.

Järvikala sovellutuksen päänäkymä

  Järvikala sovellus

Järvikala sovellutuksen kalasaaliin kirjaaminen

Järvikala sovellus

Järvikala sovellutuksen saalistiejen lähettäminen viranomaiselle

Tulossa uusi ominaisuus, jossa käyttäjä näkee värikoodilla, onko kalasaalistieto lähetetty viranomaiselle.

Järvikala sovellus

Kalan myynnin ja logistiikan kehittäminen

Ammattikalastajan mobiilisovellus

Suunnitelmakuvia kalastajan mobiilisovelluksista. Kehitystyö keskittyy ammattikalastajien ja kalajalostajien välisen viestinnän ja logistiikan digitalisointiin sekä tehostamiseen, jossa välitetään toimijoiden tarpeet ennakkoon sovelluksen kautta. Logistiikan tehostamisen ydinajatus on yhteistyö lisääminen ja tiedonvälitys sekä yhteiskuljetukset.

Järvikala sovellutuksen kalastajan myynnin päänäkymä

Kalastaja löytää kala-alan toimijat kartalta, josta löytyy yhteystiedot ja ennakkotiedot kalan ostotarpeista.

Mobiilinäkymä

Järvikala sovellutuksen kalastajan myynnin omien tietojen näkymä

Kalastaja voi lisätä omien yhteytietojen lisäksi kalastamansa kalalajit. Kalastaja voi valita, millaista tietoa haluaa jakaa yhteistyökumppaneille. Kalastajan ennakkotiedon välitys tapahtuu kausikohtaisella ja päiväkohtaisella kalenterilla.

Mobiilinäkymä

Järvikala sovellutuksen kalastajan logistiikkanäkymä

Kalastaja näkee kala-alan toimijoiden reitit ja voi lisätä omia reittejä näkyviin muille toimijoille. Tavoitteena on lisätä logistiikan tehokkuutta yhteistyöllä ja alentaa kalan kuljetuksesta syntyviä kustannuksia. Toisin sanoen digitaalisuuden avulla voidaan päästä isompien kalaerien kuljettamiseen.

Toimijat pystyisivät sopimaan sovellutuksen kautta ennakkoon kalan tuonti ja noutologistiikkapisteet. Tämän myötä logistiikkaan liittyvä infran tarve vähentyy, kun kalaerät kulkisivat kuljetusautosta toiseen.  Selvityksen perusteella kalojen välivarastointi sumputuksella olisi edullinen vahtoehto verrattuna kylmäkontteihin. Kalojen sumputus mahdollistaisi kalojen kuljettamisen isommissa erissä ja toisi joustavuutta kalojen logistiikkaan.

Mobiilinäkymä

 

 

Jalostajan web-sovellus

Kuvissa on kehitteillä oleva kalanjalostajan web-sovellusnäkymä ennakkotiedon välitykseen ja apuväline logistiikan suunnitteluun. Jalostaja pystyisi ilmoittamaan kausi- ja päiväkohtaiset kalatarpeet kalastajille.

Jalostajan aloitusnäkymä

Jalostajan web-sovellusnäkymä

Jalostajan kausi- ja päiväkohtaiset tarpeiden ilmoittaminen

Jalostajan logistiikka reitit

Jalostajan logistiikka reitit

 

Pakkauksilla tehoa kalan logistiikkaan

Stora Enson Packaging Solutions kalakontit

Esittelyssä on Stora Enson aaltopalvi ratkaisuja 300 L, 600 L ja 1000 L kalakontit. Tuotteet on mitoitettu TEHO-, EUR- ja FIN-kuormalavoille. Kalakontit voidaan varustaa purkuaukolla ja räätälöidä tarpeen mukaan. Kestävyyttä voidaan lisätä aaltopahvin sisällä olevilla vahvikenauhoilla tai materiaalin paksuudella. Tuotteiden ideana on tuoda kustannussäästöjä yhden suuntaisen logistiikan kautta ja vähentää puhdistuksen tarvetta.

Kalan vientilogistiikassa aaltopahviratkaisut toimivat parhaiten, koska perinteisten kalapaljujen paluulogistiikka on usein haastavaa. Kalakontti tarvitsee sisäpussin, jonka kestävyyteen voidaan vaikuttaa materiaalien valinnoilla ja paksuudella. Sisäsäkkejä kontteihin toimittaa mm. Ab Rani Plast Oy tai Accon Suomi Oy. Lisätietoja kalakonteista: Stora Enso kalakontit

Kalakontti 1000L

 

Kalakontti 300L

 

Accon Suomi Oy:n kalasäkit

Esittelyssä on Accon Suomi Oy:n kalasäkit. Kala 2:n rakenne on kennotuettu, jonka kestävyys on 500 kg. Tuote pysyy itsenäisesti pystyssä ja on varustettu purkuventtiilillä. Tämän lisäksi esittelyssä on 1200 kg kalasäkki, joka on tuettu säkin kulmista laudoilla. Kummatkin tuotteet menevät pieneen tilaan, jolloin paluulogistiikkaan tarvitaan vähemmän tilaa. Tuotteet ovat räätälöitävissä tarpeiden mukaan erilaisilla ominaisuuksilla. Kalasäkkien kanssa voidaan käyttää sisäsäkkejä, jolloin puhdistuksen tarve vähentyy. Kalasäkit valmistetaan puhdastiloissa, jotka ovat aina ISO 22000-, BRC- tai AIP-sertifioituja. Tämä takaa sen, että näitä tuotteita voidaan käyttää elintarvikkeiden kanssa. Kalasäkit valmistetaan Suomessa käsityönä. Lisätietoja linkistä: Accon Suomi Oy.

Kalasäkki: Kala 2 – 500kg

 

Kalasäkki: 1200 kg

 

Digillä tehokkuutta kala-alalle - huoltovarmuus kuntoon Suomessa

Kotimaisen kalan käyttö on Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on kehittämässä uudenlaista tiedonvälitysjärjestelmää yhteistyössä kalastajien ja kalanjalostajien kanssa.

Koronapandemia on osoittanut, että kriisin tai poikkeustilan aikana mikään ei ole itsestään selvää.

Kotimaisen kalan parempi hyödyntäminen ja koko kalatoimialan toimijoiden tukeminen on arvokasta koko Suomen huoltovarmuudelle.

Kala-alan toimijoille ollaan nyt kehittämässä helppokäyttöistä tiedonvälitysjärjestelmää Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeessa.

– Järjestelmän kehittäminen mobiilisovelluksena ja web-alustana on tällä hetkellä pilotointivaiheessa, kertoo projektipäällikkö Antti Kinnunen.

Digitalisuutta on ollut mukana kehittämässä laaja kumppanuusverkosto kalastajasta jalostajaan asti. Mukana on muun muassa Suomen Sisävesiammattikalastajat ry.

Miksi digitaalisuutta tarvitaan kala-alalle?

Restonomi YAMK -opiskelija Kai Laitinen selvitti Itä-Suomen kalatalousalueen osto- ja myyntiprosessien digitalisointia opinnäytetyönään osana Kinnusen vetämää hanketta.

Yksittäisen kala-alan yrittäjän on haastavaa saada uusia tuotteitaan markkinoille. Kalatoimialan verkostoituminen, yhteistyö ja digitaalinen uudistuminen on oleellista myös koko toimialan kehittymisen kannalta.

Vesistöjen rikkomat pitkät kuljetusmatkat nostavat saaliin kuljetuskustannukset helposti liian korkeiksi.

Toisaalta kalasaaliiden ja jakeiden lajittelu on saatava tehokkaammaksi.

Erityisen tärkeää on löytää käsiteltäväksi jäävälle saaliille ostaja, jotta iso osa kotimaisen kalan myyntipotentiaalista ei jäisi käyttämättä.

Tiedonvälityksen ongelmia ovat esimerkiksi tiedontarpeen nopea sykli sekä hitaat ja työllistävät toimintatavat.

– Esimerkiksi tieto saalislajeista ja saalismääristä kulkee huonosti kalastajalta tukkuportaalle sekä ennakkoon että reaaliaikaisesti, tarkentaa Laitinen.

Digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä tuo käyttäjälleen liiketoiminnallista hyötyä ja kustannustehokkuutta.

Yhteistyössä kalastajien ja kalanjalostajien kanssa kehitettävä järjestelmä tukeekin kalastuselinkeinoa monella tasolla, aina kuluttajalle asti.

Tulevaisuudessa lisää mahdollisuuksia

Tulevaisuudessa järjestelmää voi kehittää ja laajentaa esimerkiksi suoramyynnin, sosiaalisen median tai verkkokaupan muodossa kuluttajien käyttöön.

Kalastajilla ja kalanjalostajilla voisi olla yksi yhteinen verkostoitunut suoramyynti- ja markkinapaikka, jossa kaikki palvelut ja tuotteet olisivat esillä niin sanottuna ”pientuottajien torina”.

Laitisen mukaan tulevaisuudessa on varauduttava kriiseihin keskittämällä investointeja Suomen omiin kalavaroihin ja auttamalla kaupallista kalastusta erilaisten tavoin.

– Samalla tuetaan muita elinkeinoja, sillä onhan Suomi edelleen “tuhansien järvien maa”, toteaa Laitinen.

Lue lisää opinnäytetyöstä: Itä-Suomen kalatalous alueen osto- ja myyntiprosessin digitalisointi

Kotimaisen kalan lajittelu

Vesistöt kuntoon konenäön ja tekoälyn avulla – Ratkaisuna automaattinen lajittelukone

Sekasaaliin lajittelun osalta päädyttiin tutkimaan yhteistyön kautta konenäön potenttiaalia. Tutkimus rajattiin muikkuun, kuoreeseen, lahnaan, särkeen ja ahveneen. Konenäön tutkimustyö toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Kalanäytteet saatiin Kerimäen Kalatalolta ja Markku Kettuselta.

Kotimaisen kalan konenäön kuvaukset toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kuvausten järjestämisestä vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat ja hyviä kuvia saatiin paljon sekä opiskelijat selvittivät NI Vision -työkalujen käyttömahdollisuuksia piirretunnistuksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuskohteena oli, miten MVTecin Halcon ohjelmiston Sample Based Idenfication -menetelmä soveltuu kalojen tunnistamiseen ja mahdollisuuksia piirretunnistukseen soveltuvista työkaluista. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimuskohteena oli, mitä valmista tekniikkaa on olemassa ja millaisista kustannuksista niissä ratkaisuissa puhutaan.

Kuvia kohde kalalajeista särjestä, muikusta, kuoreesta, lahnasta ja ahvenesta. Tutustu myös hankkeen konenäön tutkimuksen videoon Facebookissa.

Särki

Särki

Muikku

Muikku

Kuore

Kuore

Lahna

Lahna

Ahven

Ahven

 

Kotimaisen kalan lajittelun webinaari ja tulokset

Tapahtuma järjestettiin 27.5.21, jossa oli mukana 34 osallistujaa eri sidosryhmistä. Hanke kokosi yhteiseen tapahtumaan suomalaista asiantuntemusta keskustelemaan kotimaisen kalan lajittelun ratkaisuista erityisesti konenäön ja tekoälyn saralla. Esiselvitystutkimuksen tuloksien perusteella kotimaisen kalan lajitteluun olisi mahdollista käyttää konenäköä ja neuroverkkopohjaista tekoälyä sekä tarvittaessa tukea tunnistusta perinteisemmillä tekniikoilla. Neuroverkkopohjainen tekoäly antoi lupaavia tuloksia tutkimuksissa. Ensimmäiseksi kokeiltiin käyttää eri asetuksilla otettuja kalan kuvia ja päästiin tunnistuksessa 51,5 % tulokseen. Kun tekoälyä opetettiin tunnistamaan standardi kuvilla, niin 250 kalaa tunnistettiin oikein 96,9% tuloksella. Tekoälyn tunnistuksen opetuksessa tulisi siis käyttää kalojen kuvia, jotka on otettu standardi kuvausolosuhteissa.

Myös kotimaisen kalan lajittelun tulevaisuutta pohdittiin työpajan merkeissä. Lajittelun tulevaisuus näyttää vuonna 2027 automaattiselta. Tavoitteisiin päästään yhteistyöllä, rahalla ja osaavalla ammattitaidolla. Kalan lajittelun osaamisesta nähtiin myös vientituotetta maailmalle.

Poimintoja kotimaisen kalan lajittelun työpajasta

Miltä kotimaisen kalan lajittelu näyttää vuonna 2027?

  • Automatisoidulta
  • Oisihan se hienoa, jos Suomessa olisi silloin jo ainakin muutama kone käytössä, jotka automaattisesti lajittelevat saaliit ja syöttäisivät ne perkuukoneille.
  • Täysin automaattiselta. Kalat erotellaan toisistaan, kuvataan ja tunnistetaan sekä jaotellaan sen perusteella astioihin.
  • Varmasti joudutaan edelleen yhdistämään mekaanista ja automatisoitua lajittelua.
  • Myös pienehköjä lajittelujärjestelmiä pienempiin satamiin ja kotimaisen kalan käyttöaste nykyistä huomattavasti korkeampi.
  • Toimivalta järjestelmältä.
  • Yhteiset, yleiset opetuskirjastot?
  • Sellaiselta, jota yritykset voisivat viedä maailmalle.

Miten päästää lajittelun visioihin?

  • Aloittaa käytännön tekeminen ja kokeileminen pian ja jakaa hyviä tuloksia eteenpäin.
  • Yhteistyöllä, rahalla ja osaavalla ammattitaidolla.
  • Hyviä käytäntöjä maailmalta pitää yhdistää kotimaiseen osaamiseen.
  • Tässä on jo hyvä aihio. Tässäkin palaverissa on paljon asiantuntemusta oppilaitoksista ja yrityksistä, joiden asiantuntemus yhdistämällä varmasti löytyy hyviä ratkaisuja.
  • Yhdistäen hyvää mekaanista suunnittelua sekä konenäköä. Ehdottomasti käytettävä neuroverkkoja tällaiseen. Luotettavaa tulosta ei saada, ellei käytetä aikaa ja rahaa ja tehdä toimiva kirjasto kuvista.
  • Kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa prototyyppi
  • Tarvitaan paljon monialaista yhteistyötä ja kokeiluihin sekä kehittämiseen rahoitusta.
  • Jos rahoitus löytyy, niin linjaston pystyy suunnittelemaan ja rakentamaan nopeallakin aikataululla.

 

Webinaarin esitykset:

Toiminnaohjaus -hanke, Xamk

Kalojen lajittelu konenäöllä, Jamk

Kalatunnistuksen tulosten esittely, Samk

Kotimaisen kalasaaliin luokittelu konenäöllä, Oamk

 

Kotimaisen kalan konenäön esiselvityksen tulokset:

Kalojenkuvaus konenäöllä, Jamk

Kalojen tunnistus konenäöllä, Samk

Konenäköratkaisut kalasaaliin tunnistamiseen, Oamk

Faktat

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen

01.09.2020 - 31.12.2021

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 121 820 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 24 364 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Etelä-Savon Ely-keskus -Euroopan aluekehitysrahasto