Hankkeen tarkoituksena on Itä-Suomen kalatalouden logistiikan ja lajittelun kehittäminen sekä kalansaaliiden kaupankäynnin tehostaminen.

Vesistöjen rikkomassa Itä-Suomessa pitkät kuljetusmatkat nostavat helposti kuljetuskustannukset liian korkeiksi. Kalasaaliiden ja kalajakeiden koneellisen lajittelun puuttuminen aiheuttaa haasteita kaupalliselle toiminnalle. Digitaalisen toiminnanohjauksen kehittyminen Itä-Suomen kalatalousalueella tehostaisi kalasaaliiden kaupankäyntiä. Isompana tavoitteena on saada enemmän kotimaista kalaa ruokapöytään.

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on:

  • Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
  • Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
  • Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Lisätietoja

Antti Kinnunen
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö
p. 0504763894
antti.kinnunen(A)xamk.fi

Saku Sourulahti
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu
Ohjelmistosuunnittelija
p. 0504094447
saku.sourulahti(A)xamk.fi

Ajankohtaista

Järvikala-sovelluksen uusi versio saatavilla lähiaikoina!

Paina tästä ja laataa sovellus!

Itä-Suomen kalan logistiikka

Kuluttajatutkimus ja logistiikka

Turun Yliopiston Blue Products-hankkeen tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan kalatuotteiden valinnassa tärkeintä on maku, laatu/ tuoreus ja saatavuus. Tuotteen edullinen hinta on vasta sijalla 8. Suurimpanan haasteena näyttäisi olevan kotimaisen kalan saatavuus, koska maku ja laatu/ tuoreus on usein kunnossa. Tutkimuksen perusteella kala kannattaisi kuljettaa kaupunkien keskustaan ja lähiöön. Lisäksi suurin osa kuluttajista syö kotimaista kalaa omassa kodissa.

Turun Yliopisto Blue Products -hankkeen kyselytutkimus:

Tutkimuksen osallistujat

Tutkimuksen osallistujat

 

Logistiikan reunaehdot

Logistiikassa on tärkeää pystyä määrittelemään 3 asiaa. Lähtöpaikat ja määränpäät, tavaranmäärä ja kuljetuskapasiteetti sekä aikaikkuna. Näiden tietojen avulla logistiikan kuljetusreittejä voidaan optimoida ja hallinnoida.

Logistiikan haasteena ovat pitkä kuljetus matkat ja kala-alan sesonkiluonteisuus, jolloin kuljetustarpeet vaihtelevat eri ajanjaksoilla suuresti.

Pääsääntöisesti Itä-Suomen kalastajat kuljettavat kalasaaliit ostajalle itse omalla kuljetusautolla.

Muutama kalanostaja hakee kalastajilta kalasaaliita ja auttavat tarvittaessa ruuhka-aikana.

Logistiikka-alan runkokuljetukset ja logistiikkakeskukset soveltuvat vain harvoin alkutuottajien tarpeisiin.

Potentiaalista yhteistyötä nähdään kalojen kuljetuksessa lukuun ottamatta muikkua, koska muikun osalta esiintyy alalla eniten sisäistä kilpailua.

Kalastajalta ostajalle logistiikka toimii parhaiten, jos kyseessä on yksi ja sama yritys, joka hallinnoi kuljetusta omalla kuljetuskalustolla.

Toimitilat ovat yritysvetoisia ja omavalvonnan asiat on otettava huomioon, jolloin yhteiskäyttöisten tilojen käyttö on haastavaa.

Kalan sesongit

Kuluttajan tottumuksilla ja kalan pyyntiajanjaksoilla on vaikutuksia logistiikkaan.

Kala-alan tuotot

Luken tilaston mukaan kalastajien tuotot ovat heikoimmat. Tämän vuoksi kalastajien on haastavaa panostaa taloudellisesti logistiikan kehitykseen, jolloin taloudellista tukea ja yhteistyötä tarvitaan. Kalastajilla on rajalliset resurssit jalostukseen ja monesti kala myydään ostajalle kokonaisena.

Luke: Kalatalouden toimialojen yritysten lukumäärät ja tuotot vuonna 2017

Muut huomioitavat asiat

Kotimaisen villikalan saatavuuteen vaikuttaa logistiikan lisäksi myös moni muukin asia, kuten automaattisten kalankäsittelykoneiden ja nykyajan kuluttajille sopivien kalatuotteiden puuttuminen.

Kalasesonkeja tulisi tasata pakkastuotteilla tai kuivavarastotuotteilla.

Elinkeinokalataloudelle on olemassa tietoa, mutta sitä ei pystytä hyödyntämään kunnolla, koska tiedonkulku on kehittymässä.

 

Itä-Suomen kuljetusreitti kysely

Itä-Suomen kalan kuljetusreitit

Xamkin selvittää kyselyn avulla kala-alan ammattilaisilta kotimaisen kalan tuonti- ja noutopisteitä. Vastauksia kyselyyn on saatu tähän mennessä 21 kappaletta, mutta aihe kiinnostaa, koska se on tavoittanut n. 3000 ihmistä eri mediakanavissa. Reittejä on saatu selville 13 kappaletta ja reittitiedot ovat viety karttasovellukseen, jotta kokonaiskuvaa on helpompi analysoida ja hahmottaa.

Voidaan jo nyt todeta, että kala kulkee pitkiä matkoja Itä-Suomen alueella. Reitit ulottuvat Kainuun alueelta aina Kouvolan korkeudelle. Lisäksi kalaa kuljetetaan myös alueen ulkopuolelle, jotka eivät näy reittikartassa.

Kyselyn tietoa hyödynnetään myös Järvikala sovelluksen kehitteillä olevaan logistiikka ominaisuuteen. Täten saadaan luotua testikäyttäjille valmiimpi sovellusympäristö. Kyselyyn voi vastata edelleenkin linkistä, koska kattavammalla aineistolla saamme parempia tuloksia selville: Kysely kalatalouden ammattilaisille

Itä-Suomen alueen kuljetusreittejä

Itä-Suomen saalistietojen hyödyntäminen logistiikassa

Saalistietojen selvitys

Xamkin on selvittänyt eri kalalajien raaka-ainevirtoja järvikohtaisesti. Tietosuoja syistä saalisilmoituksista saatiin n. 50% olemassa olevasta tiedosta. Yksittäisiä ammattikalastajia olisi tunnistavissa saalistiedoista. Saalistiedot ovat 2 vuoden takaisia. Sisävesikalastuksessa saalisilmoitukset raportoidaan vähintään yhden kerran vuodessa ja niitä voi lähettää myös paperi versiona. Ennen kuin saalistiedot saadaan koostettua digitaaliseen järjestelmään, niin tarvitaan paljon manuaalista työtä. Tämä hidastaa tiedonkulkua.

Tiedonkulun kehittyminen

Mikäli kalan logistiikkaa varten halutaan tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa käyttöön. Kalastajien tulisi siirtyä käyttämään entistä enemmän digitaalisia järjestelmiä ja ilmoittaa saalistietoja useammin. Lisäksi eri organisaatioiden välistä tiedonkulkua tulisi kehittää entisestään tulevaisuudessa. Digitaalisten järjestelmien kehitystä tarvitaan jatkossakin.

Myöskin kala-alan logistiikan kehittämistä varten tulisi saada koko saalistietoaineisto käyttöön. Täten voidaan selvittää eri kalalajien kausittaiset tai jopa päiväkohtaiset raaka-ainevirrat. Tiedonkulussa pitää huomioida jatkossakin tietosuojan asiat. Täten voitaisiin saada selvyys, milloin ja millaisella kuljetusautolla kannattaa kuljetusreitti toteuttaa. Siten olisi helpompi ulkoistaa kalan kuljetus, kun pystytään arvioimaan kuljetuskapasiteettia ja aikaväliä. Tärkeää olisi saada olemassa olevat tieto hyödynnettyä kala-alan arvoketjussa.

Myös toimijoiden kalatarpeiden ennakkotiedon avulla pystyttäisiin tarkemmin suunnittelemaan kuljetustarpeen. Tämän myötä tiedettäisiin hyvin tarkasti 1-2 kuukauden kuljetustarpeet ennakkoon. Mikäli tulevaisuudessa saadaan kaikki tieto saataville, niin tietoa on erittäin paljon. Siten tiedon analysointi kannattaa automatisoida sovellutuksen avulla, joka pystyy käsittelemään big dataa. Täten logistiikkaa voitaisiin johtaa tiedolla tehokkaasti.

Itä-Suomen raaka-ainevirrat kartalla

Saalistiedosta saatiin käyttöön 50% ja tämä tarkoittaa 1,5 Mkg. Itä-Suomen kokonaissaalis on n. 3 Mkg. Selvinneistä raaka-ainevirroista voidaan arvioida, mistä päin eri kalalajeja saadaan. Kyseinen tieto voidaan yhdistää Itä-Suomen kalan kuljetusreitteihin, jotta voidaan arvioida alustavasti tuonti- ja noutologistiikkapisteitä.

Selvityksen perusteella kalalajikohtaisia logistiikkapisteitä ei kannata toteuttaa, koska saalismäärät ovat liian pieniä. Ainoastaan muikun osalta on riittävät määrät, mutta muikku pitää kuljettaa suoraan perkaukseen.

Muiden kalalajien kohdalla kannattaisi yhdistää raaka-ainevirtoja. Se on useimmiten haastavaa, kun kalalajeja pyydetään osittain eri ajanjaksoilla. Tämän takia optimaaliset logistiikkapisteet muuttuvat eri ajanjaksoilla, jolloin joustavuus ja muutoksien suunnittelu on tärkeää logistiikassa.

Tiedossa pitää huomioida, että vesistöt ovat laajoja kokonaisuuksia ja kalasaaliit saadaan eri puolilta järveä. Täten sijaintipaikat ovat suuntaa antavia. Vihreä väri ilmaisee isompaa raaka-aine määrää ja punainen pienempää.

Itä-Suomen kalasaaliit järvittäin  50% 

Itä-Suomen kalasaalistaulukko 50%

Voidaan todeta, että muikkua saadaan Puruvedellä ja Pielisellä merkittäviä määriä. Lisäksi Konnivesi, Kallavesi, Puula, Pyhäselkä ja Pyhäjärvi ovat muikun raaka-ainevirroissa huomattavia. Hottomuikkua saadaan Pihlajavedeltä ja Puruvedeltä.

Kuhan kannalta Höytiäinen, Kallavesi, Orivesi ja Pielinen ovat tärkeitä järviä. Merkittäviä raaka-ainevirtoja saadaan hoitokalastuksella, mutta niiden hyödyntäminen on tällä hetkellä kehitysvaiheessa. Vertailun mukaan muiden kalalajien raaka-ainevirrat ovat pieniä.

Kalasesongit ja Itä-Suomen kalasaaliit 50%

Voidaan todeta, että kokonaissaaliit jakautuvat vuoden aikana usealla kuukaudelle.

Vajaasti hyödynnettyjen kalojen saaliit 50% tiedosta

Kalalajeina on pääsääntöisesti lahna ja särki sekä hoitokalastussaaliit. Plus symbolit kuvastaa hoitokalastussaaliita.

Vajaasti hyödynnettyjen kalojen saalispotenttiaalikartta

Xamkin aiemman kalahankkeen selvitys Itä-Suomen alueesta, josta selviää kala-alan toimintaympäristö ja vajaasti hyödynnettyjen kalojen potenttiiliset vesitöt.

Itä-Suomen kalan logistiikkapisteet

Kuljetusreittien logistiikkapisteet

Reittikyselyn perusteella potentiaalisia logistiikkapisteet olisivat erityisesti 6 tien varrella ja myös tiellä 5 ja 14. Eri kuljetusreitit kohtaavat Juvalla, Savonlinnassa, Joensuussa, Nurmeksessa, Kuhmossa, Kajaanissa. Tiedossa pitää huomioida, että tiedosta puuttuu vielä useita kalan kuljetusreittejä.

 

Lahnan logistiikkapisteet

Saalistiedon mukaan suurimmat järvikohtaiset saaliit ovat vuodessa 2-3 Tkg. Tämä asettaa haasteita, koska kustannustehokkaan kuljetuksen kalamäärä olisi 1 Tkg.

Savonlinna olisi potenttiiaalinen paikka logistiikkapisteeksi, jossa olisi saatavissa n. 8,5 Tkg lahnaa. Tämä tarkottaisi vuodessa n. 9 kuljetuskertaa.  Muutoin raaka-ainevirrat ovat laajalla alueella.

Kuhan logistiikkapisteet

Saalistiedon mukaan suurimmat järvikohtaiset saaliit ovat vuodessa 9,5 – 27,5 Tkg. Kuhan raaka-ainevirtojen perusteella olisi helpompaa muodostaa logistiikkapisteitä. Lisäksi kuhasta maksetaan korkeampaa tuottajahintaa, kuin vajaasti hyödynnetyistä kaloista.

Kuopio alueelta olisi saatavissa n. 34 Tkg ja Joensuu alueelta n. 87,5 Tkg. Muutoin raaka-ainevirrat hajaantuvat laajemmalle alueelle. Myös 6 tien kuljetusreitit tukevat kuhan kuljetusta Joensuun alueella. Kuopio ja Joensuu olisivat potentiaalisia logistiikkapisteitä.

 

 

Logistiikan toimintamallit

Konttilogistiikan toimintamalli

Uudet kylmäkontit maksaa arviolta n. 20-30T/€ alv 0%. Tämän lisäksi pitää huomioida varustelut, vakuutukset, siirtomaksut, infra, huolto- ja siivouskustannukset ja sähkönkulutus. Toisin sanoen muuttuvat kulut. Kylmäkontti tarvitsee 32A 5-napaisen voimavirran toimiakseen ja kuluttaa sähköä n. 1,5 – 10 kWh/h. Kylmäkontteja voidaan myös hankkia käytettynä, jolloin hankintahinta on halvempi, mutta huoltokustannukset useasti nousevat. Kalan kylmäketjun katkeamattomuus tulee varmistaa.

Kylmäkontteja on mahdollista myös vuokrata, jonka kustannukset ovat n. 11-14,5 T/€ vuodessa. Tämän lisäksi pitää huomioida muuttuvat kustannukset.

Konttilogistiikka toimii parhaiten, jos kalanostaja hallinnoi toimintamallia ja kalastajat haluavat sitoutua ja maksavat lisäpalvelusta. Kylmäkontin sijainti ja toiminta edellytykset tulee selvittää tarkasti yhteistyössä kalastajien kanssa. Hankkeen tietojen avulla voidaan mallintaa potenttiaalisia sijoituspaikkoja. Toimintamallissa tulee selvittää oman alueen viranomailta tapauskohtaisesti, millaiseksi tilaksi kylmäkontti luokitellaan. Kyseinen toimintamalli on käytössä Suomessa, joka myös käytännössä toimii.

Arvio konttien kustannuksista

Kustannustehokkuutta

Mikäli konttilogistiikan avulla kuljetettaisiin kaikki Itä-Suomen kalasaaliit, niin säätöä laskennallisesti tulisi n. 1.4 M€ vuosittain. Tästä summasta tulisi vähentää konttilogistiikan kulut, joka vähentää tuntuvasti toimintamallin kannattavuutta.

Edellytyksenä on, että kylmäkonttien käyttöaste on myös korkea. Toimintamalli vaikuttaa kalastajaa siten, että ostaja maksaa kalasta pienempää kilohintaa, koska palvelun kustannukset pitää kattaa. Lisätietoja: Järvikalan kuljetuslogistiikka Itä-Suomen alueella

Laskelma kuljetuskustannuksista

 

Yhteiskuljetuksen toimintamalli

Tarvitaan useampia toimintamalleja ja yhteistyötä. Kalastajien yhteiskuljetukset tukisivat nykyistä toimintaa, jolla pystyttäisiin tehostamaan nykyisiä resursseja ja saamaan kustannussäästöjä. Toimintamallissa tulisi sopia ennalta tuonti- ja noutologistiikkapisteet. Tämän jälkeen pienemmät kalaerät tulisi koota isommiksi kuljetuseriksi eri logistiikkapisteiden kautta. Käytännössä logistiikka tapahtuisi pienemmästä kuljetusautosta isompaan, jossa olisi varusteena esimerkiksi takalautanostin. Myös olemassa olevia pienempiä kuljetusautoja voidaan hyödyntää. Fyysistä infraa ei tarvita, joten toimintamalli olisi kustannuksiltaan edullisin ratkaisu.

Toimintamallilla olisi mahdollisuus mukautua kalasesonkien ja tarpeiden mukaan joustavammin. Mikäli toimintamalliin saataisiin tarpeeksi kalastajia ja kalanostajia mukaan, niin kuljetusauton koko kapasiteetti saataisiin hyödynnettyä. Sumputuksen avulla voidaan tiettyjä kalalajeja välivarastoida kustannustehokkaasti isommiksi kuljetuseriksi. Sumppu maksaa n. 500–700 € kappale, joka on hankintahinnalta pienempi kuin kylmäkontti. Siten isomman kuljetusauton toiminta kannattaisi ulkoistaa tai pyrkiä löytämään kala-alalta oma toimija Kala-alan tuntemisesta olisi hyötyä. Lisäksi kylmäkontti oli hyvä vaihtoehto ja lisäpalvelu logistiikkakokonaisuuteen, jos käyttöaste on säännöllinen.

Toimintamallin keskeisimmät kulmakivet

Muuttuvien tuonti- ja noutologistiikkapisteiden määrittely eri vuosille ja kalasesonkien mukaan

Usean ison kuljetusauton optimoidut vakioreitit eri kalasesonkien mukaan

Kala-alan yhteisen logistiikan hallinnointi ja viestintä

Kustannustehokkuutta

Mikäli yhteiskuljetus toimintamallin avulla kuljetettaisiin kaikki Itä-Suomen kalasaaliit, niin säätöä laskennallisesti tulisi n. 1,79 M€ vuosittain. Tämä tarkoittaisi, että suurin osa kuljetuksesta tulisi tapahtua isommalla kuljetusautolla, jossa kalaa kuljetetaan vähintään 1000kg kerralla. Kuljetuskustannukseksi tulisi 0,32€/kg. Kustannussäästöä tulisi 0,59 €/kg, joka parantaisi alkutuottajien kannattavuutta huomattavasti. Onnistumisen kannalta avainasemassa olisi kalastajien yhteistyö.

Eri kuljetuserin hintaerot 1000 kg vs. 200 kg

 

 

 

 

Uusia mahdollisuuksia kalan logistiikkaan ja myyntiin

Uudet myyntikanavat

Tarvitaan lyhempiä toimitusketjuja kuluttajille asti, jotta saatavuuteen ja kuluttajan tarpeisiin voidaan vastata. Uuden tyyppiset suoramyyntikanavat olisi varteen otettavia vaihtoehtoja, joilla pystyttäisiin lyhentämään kalan toimitusketjua.

Useamman kala-alan toimijan yhteiskuljetuksella olisi kustannustehokasta toimittaa kalatuotteet isompiin kaupunkeihin. Loppujakelu tapahtuisi logistiikkakeskuksista tai pienemmistä jakeluvarastoista loppukäyttäjille. Käyttöönottoon tarvitaan paljon yhteistyötä ja yhteisiä panostuksia sidosryhmiltä ja erityisesti alkutuottajilta. Tulevaisuudessa digitaalisuudella on merkittävä rooli logistiikan kehittymisessä, jotta pitkien kuljetusmatkojen haasteet saadaan ratkaistuksi.

Mikä on Wolt? – Kuljetettuna

Wolt tekee hyvän ruuan etsimisestä ja tilaamisesta hämmästyttävän helppoa. Kuljetettuna luoksesi – nopeasti, luotettavasti ja edullisesti. Wolt toimii Suomessa 27 eri kaupungissa mm. pk-seudulla, Joensuussa, Mikkelissä, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa

Wolt jälleenmyyjille

Kuinka Woltin palvelu toimii

 

Tutustu Woltin palveluihin

Wolt -verkkosivut

Wolt jälleenmyyjille – case kala

Wolt: Kalakauppa E. Eriksson

Wolt: Anton & Anton Ruokakauppa Ullanlinna

Mikäli heräsi kysymyksiä, niin ota yhteyttä hankkeen projektipäällikköön

Suppilog – digitaalinen kaupankäyntialusta tukkukauppaan

Yksi palvelu, jossa voit myydä sekä ostaa tukkutuotteita sadoilta eri yrityksiltä. Säästät tehokkuudessa, logistiikassa ja muissa kuluissa.

Miksi Suppilog?

Nopea, maksuton ja riskitön käyttöönotto kaikille osapuolille

Luo nerokkaalla tavalla yrityksille lisää kasvun mahdollisuuksia Jakaa myynnin, kuljetusten ja varastoinnin kustannuksia myyjien kesken Soveltuu yhtäläisesti tuotteiden valmistajille, maahantuojille sekä tukkureille. Mahdollistaa valikoimien kustannustehokkaan hallinnan ja laajentamisen ostajille. Tehokkaat logistiikkapalvelut varmistavat tuotteiden kuljetukset ja laskevat kaupankäynnin kustannuksia.

Suppilog numeroina

Myyjiä ja ostajia 2455, tilauksia 90.665 ja tuotteita 16.572

Mikäli heräsi kysymyksiä, niin ota yhteyttä hankkeen projektipäällikköön 

Pakkauksilla tehoa kalan logistiikkaan

Kuljetuspakkauksilla merkitystä logistiikkaan

Kalaa kuljetetaan pääsääntöisesti kalapaljuissa, joiden paluulogistiikasta ja puhdistuksesta syntyy kustannuksia. Kuljetusyritykset velottavat lähes saman hinnan täyden ja tyhjän kalapaljun kuljetuksesta. Tästä syystä uusia ratkaisuja paluulogistiikan optimointiin tulisi harkita.

Stora Enson Packaging Solutions kalakontit

Esittelyssä on Stora Enson aaltopalvi ratkaisuja 300 L, 600 L ja 1000 L kalakontit. Tuotteet on mitoitettu TEHO-, EUR- ja FIN-kuormalavoille. Kalakontit voidaan varustaa purkuaukolla ja räätälöidä tarpeen mukaan. Kestävyyttä voidaan lisätä aaltopahvin sisällä olevilla vahvikenauhoilla tai materiaalin paksuudella. Tuotteiden ideana on tuoda kustannussäästöjä yhden suuntaisen logistiikan kautta ja vähentää puhdistuksen tarvetta.

Kalan vientilogistiikassa aaltopahviratkaisut toimivat parhaiten, koska perinteisten kalapaljujen paluulogistiikka on usein haastavaa. Kalakontti tarvitsee sisäpussin, jonka kestävyyteen voidaan vaikuttaa materiaalien valinnoilla ja paksuudella. Sisäsäkkejä kontteihin toimittaa mm. Ab Rani Plast Oy tai Accon Suomi Oy. Lisätietoja kalakonteista: Stora Enso kalakontit

Kalakontti 1000L

 

Kalakontti 300L

 

Accon Suomi Oy:n kalasäkit

Esittelyssä on Accon Suomi Oy:n kalasäkit. Kala 2:n rakenne on kennotuettu, jonka kestävyys on 500 kg. Tuote pysyy itsenäisesti pystyssä ja on varustettu purkuventtiilillä. Tämän lisäksi esittelyssä on 1200 kg kalasäkki, joka on tuettu säkin kulmista laudoilla. Kummatkin tuotteet menevät pieneen tilaan, jolloin paluulogistiikkaan tarvitaan vähemmän tilaa. Tuotteet ovat räätälöitävissä tarpeiden mukaan erilaisilla ominaisuuksilla. Kalasäkkien kanssa voidaan käyttää sisäsäkkejä, jolloin puhdistuksen tarve vähentyy. Kalasäkit valmistetaan puhdastiloissa, jotka ovat aina ISO 22000-, BRC- tai AIP-sertifioituja. Tämä takaa sen, että näitä tuotteita voidaan käyttää elintarvikkeiden kanssa. Kalasäkit valmistetaan Suomessa käsityönä. Lisätietoja linkistä: Accon Suomi Oy.

Kalasäkki: Kala 2 – 500kg

 

Kalasäkki: 1200 kg

 

Kotimaisen kalan lajittelu

Vesistöt kuntoon konenäön ja tekoälyn avulla – Ratkaisuna automaattinen lajittelukone

Sekasaaliin lajittelun osalta päädyttiin tutkimaan yhteistyön kautta konenäön potenttiaalia. Tutkimus rajattiin muikkuun, kuoreeseen, lahnaan, särkeen ja ahveneen. Konenäön tutkimustyö toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Kalanäytteet saatiin Kerimäen Kalatalolta ja Markku Kettuselta.

Kotimaisen kalan konenäön kuvaukset toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kuvausten järjestämisestä vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat ja hyviä kuvia saatiin paljon. Opiskelijat selvittivät NI Vision -työkalujen käyttömahdollisuuksia piirretunnistuksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuskohteena oli, miten MVTecin Halcon ohjelmiston Sample Based Idenfication -menetelmä soveltuu kalojen tunnistamiseen ja mahdollisuuksia piirretunnistukseen soveltuvista työkaluista. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimuskohteena oli, mitä valmista tekniikkaa on olemassa ja millaisista kustannuksista niissä ratkaisuissa puhutaan.

Kuvia kohde kalalajeista särjestä, muikusta, kuoreesta, lahnasta ja ahvenesta. Tutustu myös hankkeen konenäön tutkimuksen videoon Facebookissa.

Särki

Särki

Muikku

Muikku

Kuore

Kuore

Lahna

Lahna

Ahven

Ahven

 

Kotimaisen kalan lajittelun webinaari ja tulokset

Tapahtuma järjestettiin 27.5.21, jossa oli mukana 34 osallistujaa eri sidosryhmistä. Hanke kokosi yhteiseen tapahtumaan suomalaista asiantuntemusta keskustelemaan kotimaisen kalan lajittelun ratkaisuista erityisesti konenäön ja tekoälyn saralla. Esiselvitystutkimuksen tuloksien perusteella kotimaisen kalan lajitteluun olisi mahdollista käyttää konenäköä ja neuroverkkopohjaista tekoälyä sekä tarvittaessa tukea tunnistusta perinteisemmillä tekniikoilla. Neuroverkkopohjainen tekoäly antoi lupaavia tuloksia tutkimuksissa. Ensimmäiseksi kokeiltiin käyttää eri asetuksilla otettuja kalan kuvia ja päästiin tunnistuksessa 51,5 % tulokseen. Kun tekoälyä opetettiin tunnistamaan standardi kuvilla, niin 250 kalaa tunnistettiin oikein 96,9% tuloksella. Tekoälyn tunnistuksen opetuksessa tulisi siis käyttää kalojen kuvia, jotka on otettu standardi kuvausolosuhteissa.

Myös kotimaisen kalan lajittelun tulevaisuutta pohdittiin työpajan merkeissä. Lajittelun tulevaisuus näyttää vuonna 2027 automaattiselta. Tavoitteisiin päästään yhteistyöllä, rahalla ja osaavalla ammattitaidolla. Kalan lajittelun osaamisesta nähtiin myös vientituotetta maailmalle.

Poimintoja kotimaisen kalan lajittelun työpajasta

Miltä kotimaisen kalan lajittelu näyttää vuonna 2027?

  • Automatisoidulta
  • Oisihan se hienoa, jos Suomessa olisi silloin jo ainakin muutama kone käytössä, jotka automaattisesti lajittelevat saaliit ja syöttäisivät ne perkuukoneille.
  • Täysin automaattiselta. Kalat erotellaan toisistaan, kuvataan ja tunnistetaan sekä jaotellaan sen perusteella astioihin.
  • Varmasti joudutaan edelleen yhdistämään mekaanista ja automatisoitua lajittelua.
  • Myös pienehköjä lajittelujärjestelmiä pienempiin satamiin ja kotimaisen kalan käyttöaste nykyistä huomattavasti korkeampi.
  • Toimivalta järjestelmältä.
  • Yhteiset, yleiset opetuskirjastot?
  • Sellaiselta, jota yritykset voisivat viedä maailmalle.

Miten päästää lajittelun visioihin?

  • Aloittaa käytännön tekeminen ja kokeileminen pian ja jakaa hyviä tuloksia eteenpäin.
  • Yhteistyöllä, rahalla ja osaavalla ammattitaidolla.
  • Hyviä käytäntöjä maailmalta pitää yhdistää kotimaiseen osaamiseen.
  • Tässä on jo hyvä aihio. Tässäkin palaverissa on paljon asiantuntemusta oppilaitoksista ja yrityksistä, joiden asiantuntemus yhdistämällä varmasti löytyy hyviä ratkaisuja.
  • Yhdistäen hyvää mekaanista suunnittelua sekä konenäköä. Ehdottomasti käytettävä neuroverkkoja tällaiseen. Luotettavaa tulosta ei saada, ellei käytetä aikaa ja rahaa ja tehdä toimiva kirjasto kuvista.
  • Kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa prototyyppi
  • Tarvitaan paljon monialaista yhteistyötä ja kokeiluihin sekä kehittämiseen rahoitusta.
  • Jos rahoitus löytyy, niin linjaston pystyy suunnittelemaan ja rakentamaan nopeallakin aikataululla.

 

Webinaarin esitykset:

Toiminnaohjaus -hanke, Xamk

Kalojen lajittelu konenäöllä, Jamk

Kalatunnistuksen tulosten esittely, Samk

Kotimaisen kalasaaliin luokittelu konenäöllä, Oamk

 

Kotimaisen kalan konenäön esiselvityksen tulokset:

Kalojenkuvaus konenäöllä, Jamk

Kalojen tunnistus konenäöllä, Samk

Konenäköratkaisut kalasaaliin tunnistamiseen, Oamk

Kalojen tunnistus konenäön avulla – video

Kala-alan digitaalisuuden kehittäminen

Kehitämme Xamkissa uudella tavalla kala-alan viestintää ja logistiikkaa digitaalisuutta hyödyntäen. Prototyypin kehittämisessä käytämme käyttäjäystävällistä näkökulmaa ja otamme huomioon sidosryhmien tarpeet. Kehitystyössä korostuu yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa kuten esimerkiksi tekoäly-, rajapinta- ja sovelluskehittäjät, ammattikalastajat ja ohjausalan ammattilaiset. Kehityö sisältää ketterän kehittämistyön menetelmiä ja käyttöliittymäsuunnittelua sekä rakentamista. SSeuraavassa kuvissa on Xamin kalahankkeiden digitaalisuuden kehittämisen kokonaisuus ja tiedonkulun kehittämisen malli. Käy tutustumassa myös Arvoketju -hankkeeseen.

Xamin kalahankkeiden digitaalisuuden kehittämisen kokonaisuus

Kala-alan tiedonkulun kehittämisen malli

Järvikala sovellutuksen uusi ulkoasu ja lisäominaisuus

Hankkeen digitaalisuuden kehittäminen pohjautuu Xamkin aiemmin kehittämään Järvikala sovellukseen. Ammattikalastaja voi tehdä  kalasaaliin ilmoituksen viranomaisille mobiililaitteella. Järvikala sovellutukseen on tulossa myös parannuksia ammattikalastajien toiveiden mukaisesti, jolloin käyttäjä näkee, mitkä tiedot ovat lähetetty ja samalla päivittyy myös Järvikala sovellutuksen ulkoasu lähiaikoina. Tutustu Xamkin ohjelmistosuunnittelijan Saku Sourulahden kehitystyön kuulumisiin hankkeen Facebook sivuilla. Linkki Järvikala sovellutuksen uuden ilmeen esittelyvideoon. Ohjeet kalastajan Järvikala sovellutukseen ja ELU2 tunnuksiin.

Järvikala sovellutuksen päänäkymä

  Järvikala sovellus

 

Järvikala sovellutuksen kalasaaliin kirjaaminen

Järvikala sovellus

Järvikala sovellutuksen saalistiejen lähettäminen viranomaiselle

Tulossa uusi ominaisuus, jossa käyttäjä näkee värikoodilla, onko kalasaalistieto lähetetty viranomaiselle.

Järvikala sovellus

Kalan myynnin ja logistiikan digitaalisuuden kehittäminen

Ammattikalastajan mobiilisovellus

Suunnitelmakuvia kalastajan mobiilisovelluksista. Kehitystyö keskittyy ammattikalastajien ja kalajalostajien välisen viestinnän ja logistiikan digitalisointiin sekä tehostamiseen, jossa välitetään toimijoiden tarpeet ennakkoon sovelluksen kautta. Logistiikan tehostamisen ydinajatus on yhteistyö lisääminen ja tiedonvälitys sekä yhteiskuljetukset.

Järvikala sovellutuksen kalastajan myynnin päänäkymä

Kalastaja löytää kala-alan toimijat kartalta, josta löytyy yhteystiedot ja ennakkotiedot kalan ostotarpeista.

Mobiilinäkymä

Järvikala sovellutuksen kalastajan myynnin omien tietojen näkymä

Kalastaja voi lisätä omien yhteytietojen lisäksi kalastamansa kalalajit. Kalastaja voi valita, millaista tietoa haluaa jakaa yhteistyökumppaneille. Kalastajan ennakkotiedon välitys tapahtuu kausikohtaisella ja päiväkohtaisella kalenterilla.

Mobiilinäkymä

Järvikala sovellutuksen kalastajan logistiikkanäkymä

Kalastaja näkee kala-alan toimijoiden reitit ja voi lisätä omia reittejä näkyviin muille toimijoille. Tavoitteena on lisätä logistiikan tehokkuutta yhteistyöllä ja alentaa kalan kuljetuksesta syntyviä kustannuksia. Toisin sanoen digitaalisuuden avulla voidaan päästä isompien kalaerien kuljettamiseen.

Toimijat pystyisivät sopimaan sovellutuksen kautta ennakkoon kalan tuonti ja noutologistiikkapisteet. Tämän myötä logistiikkaan liittyvä infran tarve vähentyy, kun kalaerät kulkisivat kuljetusautosta toiseen.  Selvityksen perusteella kalojen välivarastointi sumputuksella olisi edullinen vahtoehto verrattuna kylmäkontteihin. Kalojen sumputus mahdollistaisi kalojen kuljettamisen isommissa erissä ja toisi joustavuutta kalojen logistiikkaan.

Mobiilinäkymä

 

 

Jalostajan web-sovellus

Kuvissa on kehitteillä oleva kalanjalostajan web-sovellusnäkymä ennakkotiedon välitykseen ja apuväline logistiikan suunnitteluun. Jalostaja pystyisi ilmoittamaan kausi- ja päiväkohtaiset kalatarpeet kalastajille.

Jalostajan aloitusnäkymä

Jalostajan web-sovellusnäkymä

Jalostajan kausi- ja päiväkohtaiset tarpeiden ilmoittaminen

Jalostajan logistiikka reitit

Jalostajan logistiikka reitit

 

Digillä tehokkuutta kala-alalle - huoltovarmuus kuntoon Suomessa

Kotimaisen kalan käyttö on Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on kehittämässä uudenlaista tiedonvälitysjärjestelmää yhteistyössä kalastajien ja kalanjalostajien kanssa.

Koronapandemia on osoittanut, että kriisin tai poikkeustilan aikana mikään ei ole itsestään selvää.

Kotimaisen kalan parempi hyödyntäminen ja koko kalatoimialan toimijoiden tukeminen on arvokasta koko Suomen huoltovarmuudelle.

Kala-alan toimijoille ollaan nyt kehittämässä helppokäyttöistä tiedonvälitysjärjestelmää Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeessa.

– Järjestelmän kehittäminen mobiilisovelluksena ja web-alustana on tällä hetkellä pilotointivaiheessa, kertoo projektipäällikkö Antti Kinnunen.

Digitalisuutta on ollut mukana kehittämässä laaja kumppanuusverkosto kalastajasta jalostajaan asti. Mukana on muun muassa Suomen Sisävesiammattikalastajat ry.

Miksi digitaalisuutta tarvitaan kala-alalle?

Restonomi YAMK -opiskelija Kai Laitinen selvitti Itä-Suomen kalatalousalueen osto- ja myyntiprosessien digitalisointia opinnäytetyönään osana Kinnusen vetämää hanketta.

Yksittäisen kala-alan yrittäjän on haastavaa saada uusia tuotteitaan markkinoille. Kalatoimialan verkostoituminen, yhteistyö ja digitaalinen uudistuminen on oleellista myös koko toimialan kehittymisen kannalta.

Vesistöjen rikkomat pitkät kuljetusmatkat nostavat saaliin kuljetuskustannukset helposti liian korkeiksi.

Toisaalta kalasaaliiden ja jakeiden lajittelu on saatava tehokkaammaksi.

Erityisen tärkeää on löytää käsiteltäväksi jäävälle saaliille ostaja, jotta iso osa kotimaisen kalan myyntipotentiaalista ei jäisi käyttämättä.

Tiedonvälityksen ongelmia ovat esimerkiksi tiedontarpeen nopea sykli sekä hitaat ja työllistävät toimintatavat.

– Esimerkiksi tieto saalislajeista ja saalismääristä kulkee huonosti kalastajalta tukkuportaalle sekä ennakkoon että reaaliaikaisesti, tarkentaa Laitinen.

Digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä tuo käyttäjälleen liiketoiminnallista hyötyä ja kustannustehokkuutta.

Yhteistyössä kalastajien ja kalanjalostajien kanssa kehitettävä järjestelmä tukeekin kalastuselinkeinoa monella tasolla, aina kuluttajalle asti.

Tulevaisuudessa lisää mahdollisuuksia

Tulevaisuudessa järjestelmää voi kehittää ja laajentaa esimerkiksi suoramyynnin, sosiaalisen median tai verkkokaupan muodossa kuluttajien käyttöön.

Kalastajilla ja kalanjalostajilla voisi olla yksi yhteinen verkostoitunut suoramyynti- ja markkinapaikka, jossa kaikki palvelut ja tuotteet olisivat esillä niin sanottuna ”pientuottajien torina”.

Laitisen mukaan tulevaisuudessa on varauduttava kriiseihin keskittämällä investointeja Suomen omiin kalavaroihin ja auttamalla kaupallista kalastusta erilaisten tavoin.

– Samalla tuetaan muita elinkeinoja, sillä onhan Suomi edelleen “tuhansien järvien maa”, toteaa Laitinen.

Lue lisää opinnäytetyöstä: Itä-Suomen kalatalous alueen osto- ja myyntiprosessin digitalisointi

Media ja tietosuojaseloste

Mediaosumat:


Itä-Savo 23.12.2020 – digilehti ja printtilehti.
Kotimainen järvikala maistuu joulupöydissä – ”Loppuvuoden säät ovat olleet suosiolliset ammattikalastajalle”, toteaa pohjoisella Haukivedellä ammatikseen kalastava Markku Kettunen | Paikalliset | Itä-Savo (ita-savo.fi)

Yle.fi – verkkojulkaisu 23.8.21
Kotimaiset kalasaaliit halutaan nykyistä tehokkaammin myyntiin – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu pyrkii kehittämään tiedonkulkua kala-alalla

Kirkkonummen Sanomat – näköislehti 15.9.21

Projektipäällikkö Antti Kinnunen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (XAMK) esitteli erilaisia särkikalojen hyötykäyttöä, erityisesti logistiikkaa ja kalan arvoketjun kehittämistä.

Tiedotteet:


Digillä tehokkuutta kala-alalle – huoltovarmuus kuntoon Suomessa – XAMK

Itä-Suomen kalatalousryhmä

Suomen Sisävesikalastajat ry

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

Nostot muihin hankkeihin

Faktat

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen

01.09.2020 – 31.10.2022

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 121 820 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 24 364 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Etelä-Savon Ely-keskus -Euroopan aluekehitysrahasto