Työssä vuonna 2030

OHJAUS TULEVAISUUDEN TYÖHÖN -BLOGI 13/2020

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen muotoilun koulutusohjelman uraohjauksen pilotti etenee Hämeen ammattikorkeakoulussa HAMKissa, ja tässä blogissa kerron Urasuunnitelma on projekti -teeman toteutuksesta ja kokemuksista.

Muotoilun uraohjauspilotti jakautuu neljään teemaan, jotka on esitetty kuviossa 1. Teemojen etenemisen on ajateltu seuraavan loogisesti toisiaan, mutta opiskelijat ovat voineet valita teemoja myös oman tilanteensa ja tarpeensa mukaisesti.

Kuvio 1. Muotoilun koulutuksen uraohjauspilotin teemat

Urasuunnitelma on projekti -teeman osaamistavoitteena on työelämään verkostoitumisen aloittaminen etsimällä kontakteja, jotka mahdollistavat harjoittelupaikan sopimisen. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa alustavasti kuvata osaamistaan työelämälähtöisesti ja digitaalisesti. Teema kiinnittyy harjoitteluun ja harjoitteluseminaareihin sekä projektiosaamisen moduuliin. 1.12.2020 järjestetyssä tilaisuudessa haluttiin tuoda erityisesti näkyviin tulevaisuuden työelämän skenaarioita. Opiskelijoita oli paikalla 23.

Tutkijayliopettaja Essi Ryymin johdatteli muotoilun koulutuksen opiskelijat tulevaisuuden työelämään mielenkiintoisella alustuksella. Alustuksessa tulivat esiin mm. digitalisaation ja teknologian kasvu, alustatalouden rakentuminen (kuvio 2), tulevaisuuden uudet ammatit sekä alat, joilla tarvitaan työntekijöitä vuonna 2030. Ammateissa tapahtuvat muutokset näkyvät myös siinä, että merkittävä osa tämän hetken nuorista tulee työskentelemään aloilla, joita vielä ei ole.

Kuvio 2. Ote Essi Ryyminin diaesityksestä 1.12.2020.

Alustuksen jälkeen opiskelijat pohtivat viidessä pienryhmässä kuulemaansa, jonka jälkeen kokosin heidän näkemyksiään ja ajatuksiaan tulevaisuuden työstä ja työelämästä. Pienryhmätehtävän aiheena oli Työssä vuonna 2030. Missä ja miten työtä tehdään? Kenen kanssa? Miksi? Seuraavassa on yhteenvedon omaisesti jäsennelty opiskelijoiden pienryhmätöissä esiin tulleita näkökulmia ja myös kysymyksiä aiheeseen:

Työn tekemisen tavat

- - Onko työnteko yksintekemistä? Miten robotit ovat mukana työnteossa?
  - Ihmiskontaktien puute → tarvitaanko muunlaisia elämyksiä
  - Työajat ja itsensä pomo → voi määrittää itse työajat, työn mieluisuus
  - Etätyö nyt 2020 – Mitä se on 2030?
  - Yhteisöllisyyden luonne, esim. luovilla aloilla on yhteisiä tiloja, osuuskuntatyyppistä toimintaa
  - Monialaisuus työssä, pitäisi osata monipuolisesti erilaisia asioita
  - Yrittäjänä toimiminen ja samanlaiset arvot toimijoilla
  - Meille tuli ahdistunut tunne, huoli, miten käy aidon kohtaamisen
  - Vanhanmallinen työaika vähenee, työ ja vapaa-aika sulautuvat (mm. aikaerojen vuoksi)

Kestävä kehitys

- - Kestävän kehityksen näkyminen muotoilussa, esim. jalkinemuotoilu ja vaatetus; jos lihan syönti vähenee, tuleeko nahan tilalle jokin muu materiaali
  - Kun etätyön määrä kasvaa, aikaa säästyy työmatkojen jäädessä pois
  - Tulevaisuus kestävämpää, ekologisempaa ja myrkyttömämpää
  - Mitä tapahtuu materiaalin kierrättämiselle? Esim. nyt keramiikka menee roskiin
  - Yritysten liiketilat poistuvat, kun etätyö yleistyy
  - Hybridiautoilu, mistä sähköä saadaan ja yleensä energiamuodot / miten matkustelulle käy?
  - Vastuullisuus alalla

Teknologia

- - Älylaitteet lisääntyvät
  - Tulevaisuus on sähköinen, virtuaalinen, digitaalinen maailma, ja konkreettinen tekeminen jää taka-alalle
  - Robotiikka yleistyy, 3D-ympäristöt yleistyvät

Uudenlaiset ratkaisut

- - Taiteen löytyminen netistä uudella tavalla
  - Yleisellä tavalla hybridimalli laajenee, tulee tavaksi

Lisäksi kuulimme Maijan hypoteettisen tarinan ”Päivä vuonna 2030”, jossa digitaalisuus ja teknologia tulivat esiin päivän eri toiminnoissa niin vapaa-ajalla kuin työssä.

Yhteenveto

Muotoilun opiskelijoiden näkökulmat kiinnittyivät eniten työn tekemisen tapojen muutokseen ja pohdintaan, millaista työ muotoilun alalla on tulevaisuudessa. Aiempien selvitysten mukaan diginatiivit odottavat, että työ on heille merkityksellistä ja he valikoivat työnantajiaan omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Ryhmäkeskusteluissa tuli esiin samansuuntaisia ajatuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen näytti askarruttavan lähes kaikkia ryhmiä, ja se nähtiinkin tärkeänä osana tulevaisuuden työtä. Kestävän kehityksen ja oman alan rooli kestävän kehityksen edistämisessä tulivat näkyvästi esiin, mikä tukee selvityksiä nuorten globaalista vastuullisuudesta.

KIRJOITTAJA

Leena Nikander, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kolmastoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Tutustu aiempiin blogikirjoituksiin:

Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 3.12.2020

Suuntana tulevaisuus 20.11.2020

Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Hämeen ammattikorkeakoulu 5.11.2020

Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Turun ammattikorkeakoulu 2.10.2020

Muotoilun työmailla 25.9.2020

OTT-hanke sparraa, korkeakoulun ohjausmalli uudistuu 11.9.2020

Pikamentorointi tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen työvälineeksi 3.8.2020

Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk 16.6.2020

Uraohjaus tukee opintoihin kiinnittymistä insinööriopintojen alkuvaiheessa 15.6.2020

Tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta etsimässä 5.6.2020

Ammattikorkeakoulut ohjaavat kohti tulevaisuuden työtä 24.4.2020