OHJAUS TULEVAISUUDEN TYÖHÖN -BLOGI 14/2020
Marraskuisena maanantaina lähemmäs 80 osallistujaa 20 ammattikorkeakoulusta kokoontui YAMK-opiskelijoiden uraohjausta käsittelevään webinaariin. Osallistujista suurin osa työskentelee joko YAMK-opetuksen tai ohjauksen parissa. Myös kehittämisestä ja laatuasioita vastaavia oli mukana.
Kahden hankkeen yhteinen ponnistus
Webinaari toteutettiin AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön- ja Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeiden yhteistyönä. AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön -hanke toteuttaa hankkeen aikana (1.9.2018 – 30.4.2021) kolme valtakunnallista uraseurantakyselyä ja luo valtakunnallisen toimintamallin kyselyn toteutukseen, tulosten raportointiin sekä levittämiseen. Uraseurantatietoa voidaan hyödyntää koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä, ohjaustyössä, opiskelijoiden urasuunnittelussa sekä myös hakumarkkinoinnissa. Tavoitteena ovat myös sekä alumnitoimijoiden verkoston että uraseurantaverkoston rakentaminen. Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa (1.9.2019 – 31.8.2021) kehitetään ja mallinnetaan tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta ja ohjauksellista pedagogiikkaa korkeakouluissa. Hankkeen kantavana ajatuksena on ohjausajattelun ja ohjauskulttuurin muutos, joka perustuu tulevaisuuden työelämän skenaarioiden tunnistamiseen, tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen ja uraohjauksellisen pedagogiikan kehittämiseen sekä tekoälyn ja oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ohjaustyön kehittämisessä.
Uraohjauksen teoriaa ja uraseurannan tuloksia
Uraohjaukseen liittyen Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen toimijat esittelivät Tomlinsonin (2017, ks. myös Penttinen 2020) työllistymispääomat: identiteettipääoma, inhimillinen pääoma, kulttuurinen pääoma, psykologinen pääoma, sosiaalinen pääoma.
Työllistymispääomat kuvaavat niitä resursseja, joita opiskelijan ja työssä olevan on hyvä pohtia omaa uraansa suunnitellessaan. Identiteettipääoma liittyy käsitykseen itsestä ja omista vahvuuksista. Nykyisen osaamisperustaisen ajattelun mukaisesti puhutaan osaamisidentiteetistä, joka on dynaamisempi käsite ja ottaa huomioon jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen läpi työuran. Inhimillinen pääoma tarkoittaa koulutuksesta saatavaa työmarkkinoilla tarvittavaa pätevyyttä eli tutkintoa, joka usein tarvitaan osoittamaan kelpoisuus ammattiin. Kulttuurinen pääoma viittaa omaan alaan, alan käsitteistöön ja tapaan toimia alalla. Käyttäytymisen koodit opitaan ja niitä vahvistetaan yleensä opintojen, työelämäläheisten oppimistehtävien ja työssä toimimisen myötä. Psykologinen pääoma on muuttuvassa työelämässä yhä tärkeämpää. Työelämän murros, oman paikan löytämisen epävarmuus ja kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin työelämässä vaativat resilienssiä. Sosiaalista pääomaa saavutetaan moninaisissa ryhmissä, työelämän ja organisaatioiden kanssa verkostoitumisessa. Verkostot tarjoavat näkymiä valintoihin ja vaihtoehtoisiin työuran polkuihin.
Uraseurantakyselyn tuloksista nostettiin YAMK-valmistuneiden tuloksia. YAMK-tutkinnon suorittaneista 84 % on vähintään melko tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytyväisyys vaihtelee jonkin verran koulutusaloittain. Tyytyväisyys on suurempaa kuin AMK-tutkinnon suorittaneilla, mutta työnantajien arvostuksen osalta tilanne on toinen. YAMK-tutkinnon suorittaneet kokevat, että työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan vähemmän (72 %) kuin AMK-tutkinnon suorittaneet (83 %). Tutkinnon arvostus työnantajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin suuresti koulutusaloittain. Tutkinnon arvostusta voi peilata siihen, mitä tutkinnon suorittaneet ovat kokeneet sen vaikuttaneen työurallaan.
Syksyn 2020 kyselyssä 2015 valmistuneille oli mukana erillisiä työuraa koskevia väittämiä YAMK-tutkinnon suorittaneille. YAMK-opinnoissa työn ja opintojen kytkeminen toisiinsa antaa mielekkyyttä ja lisäarvoa. Tutkinnon suorittaneista 88 % pystyi hyödyntämään työelämässään saamista osaamista hyvin opinnoissaan. Ammatillinen itseluottamus oli lisääntynyt 87 %:lla vastanneista. Ammatillisen osaamisen ja itseluottamuksen kasvu on omiaan edistämään työuraa. 79 %:n asema työmarkkinoilla on parantunut tutkinnon suorittamisen jälkeen (parhaiten tekniikan alalla ja tradenomiksi/YAMK valmistuneilla). Uuden työpaikan tutkinnon suorittamisen aikana tai sen jälkeen oli saanut 65 % vastaajista (parhaiten toteutunut nuoremmilla ikäluokilla). Vastanneista 72 % oli edennyt asiantuntijaurallaan ja 53 % oli edennyt johto- tai esihenkilötehtäviin tai -tehtävissä.
YAMK-tutkinnon suorittaneiden mielestä tärkeimmät viisi osaamista, joita tarvitaan nykyisessä työssä, ovat oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus, itsenäinen työskentely ja ajanhallinta, vuorovaikutus ja neuvottelutaidot, stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin sekä kyky oppia ja omaksua uutta. Parhaiten YAMK-opinnot valmistivat näistä oma-aloitteisuuteen, itsenäiseen työskentelyyn ja ajanhallintaan sekä kykyyn oppia ja omaksua uutta. Sen sijaan YAMK-opinnot tarjosivat huonommin valmiuksia stressinsietokykyyn ja sopeutumiseen uusiin tilanteisiin sekä vuorovaikutus ja neuvottelutaitoihin.
Pienryhmissä pohdittiin YAMK-uraohjauksen nykytilaa ja tulevaisuutta
Pohjustusten jälkeen siirryttiin miettimään uraohjausta pienempiin työryhmiin, joissa ratkottiin kysymystä ”Millaista uraohjausta YAMK-opiskelijat tarvitsevat?” kolmen erilaisen ja eri koulutusaloilla (sote, tekniikka, tradenomi) opiskelevan YAMK-persoonan kautta. Persoonat oli rakennettu hyödyntäen uraseurantakyselyn tuloksia sekä tietoa YAMK-opiskelevien taustoista kuten motivaatiosta hakeutua YAMK-opintoihin. Aluksi tutustuttiin persooniin ja siihen, mikä niissä kiinnitti erityisesti huomiota. Kysymystä tarkasteltiin ensin uraohjaustarpeiden kautta ja sen jälkeen mietittiin, miten tarpeisiin pystytään vastaamaan tällä hetkellä, mitä kehitettävää olisi ja miten tulevaisuus tulisi ottaa huomioon.
Ryhmissä nousi esiin, että uraohjauksen tarve YAMK-opiskelijoiden keskuudessa vaihtelee; toiset eivät tarvitse erityistä ohjausta ja toiset taas hyvinkin paljon. Henkilökohtaiset keskustelut (kehityskeskustelut) samoin kuin ryhmäkeskustelut sekä opintojen alussa, opintojen aikana sekä myös opintojen lopussa ovat tarpeen. Usein henkilöillä on useita erilaisia urasuuntautumisvaihtoehtoja, joista halutaan keskustella. YAMK-uraohjauksessa hyödynnetään usein samoja keinoja kuin perustutkintoa suorittavien keskuudessa eli alumnien vierailuja, mentorointia, vertaistutorointia, henkilökohtaisia tapaamisia, hankkeita, kv-vaihtoa, erilaisia digitaalisia työkaluja, uraopintoja. Yleisesti työelämäläheisyyttä ja työelämäyhteistyötä tulee edelleen lisätä. YAMK-opiskelijoiden kohdalla tulee ohjauksessa huomioida heidän koko elämäntilanteensa. YAMK-opiskelijoiden kannalta verkostoilla ja verkostoitumisella myös toisten opiskelijoiden kanssa on suuri merkitys urasuunnittelun ja tulevaisuuden kannalta. YAMK-opiskelijoilla yksi uraa ohjaava tärkeä asia on opintojen suunnittelu ja erityisesti opinnäytetyön merkitys tulevan uran kannalta. Pienryhmissä nousi esiin myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen tarve ja sen erityisluonne. Heillä haasteena on usein työelämän huono tuntemus ja kielitaito.
Selkeästi esiin nousi myös, että YAMK-toimijat kokevat tarvitsevansa yhteistä foorumia, jossa voivat keskustella myös valtakunnallisesti tutkintoon liittyvistä asioista ja YAMK-opiskelijoiden erityistarpeista sekä jakaa hyviä käytänteitä ammattikorkeakoulujen kesken.
Tilaisuuden materiaalit ja pienryhmien keskustelua koottiin oheiselle Padlet-alustalle.
Hankkeiden tulevia tapahtumia
AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke on toiminut teematoimittajana UAS Journalin tämän vuoden viimeisessä numerossa 4/2020. Teema ”Työelämätieto käyttöön” liittyy työelämätiedon hyödyntämiseen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Mukaan on saatu myös YAMK-tutkintoon liittyviä artikkeleja. Teemanumero ilmestyi 9.12.2020. Hankkeen loppuseminaarissa 17.3.2021 käsitellään myös YAMK-tutkintoon liittyviä teemoja.
Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa julkaistaan keväällä 2021 pilottien kehittämistyöstä ja tuloksista sekä uraohjauskoulutuksesta kaksi kokoelmajulkaisua. Lisäksi hanke järjestää 24.3.2021 valtakunnallisen uraohjauspäivän, jonka ohjelma julkaistaan hankkeen sivuilla.
Sama teksti on julkaistu myös AMKista uralle -hankkeen blogissa.
KIRJOITTAJAT
Taina Kilpinen, projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu
Leena Nikander, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Anne Rouhelo, lehtori, koulutusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan neljästoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.
Tutustu aiempiin blogikirjoituksiin:
Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 3.12.2020
Suuntana tulevaisuus 20.11.2020
Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Hämeen ammattikorkeakoulu 5.11.2020
Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Turun ammattikorkeakoulu 2.10.2020
OTT-hanke sparraa, korkeakoulun ohjausmalli uudistuu 11.9.2020
Pikamentorointi tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen työvälineeksi 3.8.2020
Tutustu OTT-hankkeen toimijoihin: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk 16.6.2020
Uraohjaus tukee opintoihin kiinnittymistä insinööriopintojen alkuvaiheessa 15.6.2020
Tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta etsimässä 5.6.2020
Ammattikorkeakoulut ohjaavat kohti tulevaisuuden työtä 24.4.2020
Muutoksen ja oppimisen aika 5.5.2020
Seuraa Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanketta myös
verkossa xamk.fi/ohjaustulevaisuudentuohon
Twitterissä twitter.com/OTyohon
Facebookissa facebook.com/ohjaus.tulevaisuudentyohon
Tämän kirjoituksen lähteitä:
Penttinen, L. 2020. Ura- ja työllistymisvalmiuksien tukeminen opintopolulla. Zoomi-hankkeen verkostotapaaminen 12.6.2020.
Tomlinson, M. 2017. Forms of graduate capital and their relationship to graduate employability. Education + Training. Volume 59, Issue 4.